Esikoisdekkari-kunniakirjat

Suomen dekkariseuran 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 2014 jaettiin ensimmäisen kerran uusi tunnustus, Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja. Palkinto myönnetään edellisen vuoden parhaasta esikoisdekkarista, ja valinnan tekee edellä mainittu raati.

Vuosittain jaetaan myös Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja. Tämän tunnustuksen saajan valitsee Suomen dekkariseuran hallitu

Kaikki Esikoisdekkari-kunniakirjat 2014–2017

Suomen Dekkariseura on jakanut Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan palkintoraadin valitsemalle uudelle dekkarikirjailijalle vuodesta 2014 lähtien.

2017: Max Seeck romaanista Hammurabin enkelit

Max Seeck

Palkintolautakunnan perustelut:

Hammurabin enkelit sai esikoiskirjaksi poikkeuksellisen paljon huomiota – ansaitusti. Tausta, Jugoslavian hajoamissodat, on omaperäinen ja antaa paljon mahdollisuuksia teoksen lunastettavaksi. Esikoisteokseksi Hammurabin enkelit onkin poikkeuksellisen hiottu: jännitys kasvaa tasaisesti, juoni on taiten rakennettu, ja yllätyksiä riittää aivan viimeisille sivuille asti.

Max Seeckin esikoisteos eroaa miellyttävällä tavalla nykytrillerien vakiokaavasta sillä, mitä siinä ei ole. Ei ole Venäjän Suomeen kohdistamaa uhkaa, eikä tarina ole pelkkää toimintatykitystä päähenkilöiden viime hetken pelastuksineen. Kroatiassa kadonneen suomalaisen lähetystövirkailijan katoamiseen liittyvää arvoitusta keritään auki maltillisesti ja jopa kihelmöivästi. Myös henkilökuvat on rakennettu kiinnostaviksi.

Max Seeckin jännityskirjailijan ura on käynnistynyt vähintäänkin lupaavasti.

Palkintoraatiin kuuluivat Kirsi Hietanen, Kai Hirvasnoro ja Jonna Lehtinen.

2016: Lauri Mäkinen romaanista Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset

Lauri Mäkinen

Lauri Mäkisen teos Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset on miellyttävä yllätys niin aihepiiriltään kuin käsittelytavaltaan. Tuskin koskaan on kirjoitettu dekkaria, joka sijoittuu lähetyssaarnaajien pariin Afrikassa Ambomaaksi nimetyn Pohjois-Na

Lauri Mäkinen, kuva: Olli Turunen

mibian alueelle. Tehtävä tuntuu mahdottomalta, mutta Mäkinen ei tingi kirjallisesta laadusta eikä jännityksestä. Hän kuvaa taidokkaasti ja paneutuneesti suomalaisten 1900-luvun alun lähetyssaarnaajien tavoitteiden ja todellisuuden ristiriitoja, keskinäistä kilvoittelua, afrikkalaisyhteisöjä sekä kristinuskon eri suuntien valtataistelun kaavussa harjoitettua kolonialismia Afrikassa.

Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset uhmaa genrerajoja. Se on yhtä aikaa taidokas rakkauskertomus, jännittävä murhamysteeri ja yhden maailman kattava laajojen mittojen lukuromaani – esikoiseksi täysin ja poikkeuksellisen kypsä teos.

2015: Jari Järvelä romaanista Tyttö ja pommi

Jari Järvelä

Jari Järvelä, kuva: Olli TurunenVuoden esikoisdekkari
-kunniakirja oli tänä vuonna jaossa vasta toista kertaa. Palkinto myönnettiin Jari Järvelälle hänen romaanistaan Tyttö ja pommi(CrimeTime 2014).

Raadin perustelut:

Kirjassaan Tyttö ja pommi Jari Järvelä tuo dekkarikirjallisuuteen uuden, rosoisen maailman: graffitimaalareiden ja vartijoiden pelikentän. Kirja kuvaa kahden elämäntavan ja maailmankuvan yhteentörmäystä eläytyen taitavasti molempiin.

Samalla Järvelä kertoo inhimillisesti, uskottavasti ja ymmärtäen molempien vastapuolten päähenkilöiden, Metron ja vartija Jeren, tarinat. Nuori nainen graffitintekijöiden päähenkilönä on tuore valinta, kun yleisin mielikuva liittynee nuoriin miehiin ja poikiin. Järvelä ujuttaa Metron synkkään kamppailuun vartijoita vastaan myös mustaa huumoria.

Järvelä kiristää kujanjuoksun jännityskierroksia napakalla otteella. Kirjan lyhyet lauseet imaisevat mukaansa. Tarinan mitta pysyy kompaktina. Kirjailija luottaa draaman kaareen ja lukijan kykyyn eläytyä ja lukea rivien välejä.

2014: Pekka Matilainen romaanista Kupoli

Pekka Matilainen 

Suomen dekkariseura viettää 30-vuotisjuhlavuotta, minkä kunniaksi jaettiin nyt ensimmäisen kerran uusi tunnustus, Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja.

Pekka Matilaisen Kupoli seuraa Umberto Econ kirjallisia jalanjälkiä 1400-luvun Italiassa. Teoksessa todelliset henkilöt ja tapahtumat on sijoitettu uskottavasti fiktiiviseen tarinaan. Kirjan sankari Antonio on elävästi kuvattu 16-vuotias, omana aikanaan jo nuori mies. Matilaisen klassillisen filologian vankka tuntemus näkyy Kupolin maailmassa. Kirjoittaja on onnistuneesti yhdistänyt tieteellisen osaamisen ja kertojan taidot.