Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja
Suomen dekkariseura on jakanut Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan vuodesta 1993 lähtien. Tämän tunnustuksen saajan valitsevat Suomen dekkariseuran hallitus ja Ruumiin kulttuurin päätoimittaja.
Tunnustusta on jaettu niin yksittäisistä teoksista, romaanisarjoista kuin elämäntyöstä.
2024 Jørn Lier Horst William Wisting -sarjasta sekä lasten- ja nuortendekkareista
Norjalainen Jørn Lier Horst (s. 1970) tunnetaan rikos- ja jännityskirjallisuuden ystävien parissa William Wisting -poliisiromaanisarjasta. Oman poliisitaustansa vuoksi Wisting-kirjoissa näkyy ja tuntuu poliisitutkinnan realistinen kuvaus.
Wisting-sarjassa Horst yhdistää onnistuneesti menneisyyttä ja nykyhetkeä. Hänen tyylinsä on selkeää ja tunnistettavaa; pahan olemusta pohditaan filosofisesti ja juoni etenee vauhdikkaasti imaisten lukijan mukaansa. Henkilöhahmoihin on helppo kiintyä ja kiinnittyä.
Poliisin näkökulman lisäksi Wisting-kirjoissa käsitellään myös mediaa ja sen rikosjournalismia. Wistingin toimittajatytär Line on kirjasarjan toinen keskeinen henkilöhahmo.
Tasalaatuista sarjaa on tähän mennessä ilmestynyt 17 osaa, ensimmäinen Nøkkelvitnet 2004 ja toistaiseksi viimeisin Forræderen 2022. Jakthundene (suom. Ajokoirat) palkittiin pohjoismaisella Lasiavain-palkinnolla 2013. Kaikkia osia ei ole vielä käännetty suomeksi, eikä käännöksiä ole julkaistu kronologisessa ilmestymisjärjestyksessä. Suomennostahti on ollut vuoden 2023 aikana huima, käännöksiä ilmestyi kolme. Wisting-sarjasta on myös tehty suosittu televisiosarja.
Suomen dekkariseura haluaa tunnustuksellaan kiinnittää huomiota myös Horstin toiseen puoleen kirjailijana ja kiittää häntä myös tästä. Horst on kirjoittanut kymmeniä lasten- ja nuortendekkareita, joita on myös suomennettu. Lastendekkarisarja Detektivbyråsta – suomeksi Etsiväkaksikko – ja nuortendekkarisarja Clue ovat erittäin suosittuja esimerkiksi suomalaiskirjastojen lastenosastoilla.
Wisting-sarjan kaksi ensimmäistä suomennosta julkaisi Sitruuna Kustannus, sen jälkeen Otava, joka on myös Horstin lastenkirjojen kustantaja.
Horstin teoksia ovat suomentaneet useat kääntäjät, useimmiten Päivi Kivelä (Wisting-sarja ja Clue-nuortendekkarit) ja Sanna Manninen (Etsiväkaksikko-lastendekkarit).
2023 Åsa Larsson Rebecka Martinsson -sarjasta
Suomen dekkariseuran Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja 2023 myönnetään ruotsalaiselle Åsa Larssonille hänen Rebecka Martinsson -sarjastaan. Kuusiosaisen sarjan suomalainen kustantaja on Otava.
Åsa Larsson (s. 1966) yhdistää romaanisarjassaan taitavasti realistisen kerronnan ja pohjoisen mystisen tunnelman. Hän nostaa esiin yhteiskunnallisia teemoja, kuten sukupuolten epätasa-arvoa, korruptiota ja uskonnollisten yhteisöjen vallankäyttöä. Hän onnistuu kuitenkin välttämään liiallisen saarnaamisen, johon yhteiskunnalliset kirjailijat herkästi sortuvat. Rikokset kumpuavat usein menneisyyden traagisista tapahtumista, joita paljastetaan vähitellen tarinan edetessä.
Rebecka Martinsson on kiitettävän inhimillinen päähenkilö. Hän ei ole kaikkitietävä supersankari, vaikka puurtaakin hellittämättä tapaustensa parissa ja keksii niiden ratkaisemiseksi monenlaisia lähestymistapoja. Martinsson kärsii myös mielenterveysongelmista ja antaa kasvot tällaiselle dekkarikirjallisuudessa vähemmälle jääneelle puolelle.
Rebecka Martinsson -sarjan ansiona on sen tasalaatuisuus: jokainen romaani tempaa lukijan mukaansa, ja niiden juonet pysyvät kasassa loppuun asti. Larsson käyttää silti luovia kerronnallisia ratkaisuja, kun hän esimerkiksi nostaa kuolleen tytön kertojaksi romaanissa Kunnes vihasi asettuu. Sarjaa ovat suomentaneet Katriina Savolainen (kolme ensimmäistä teosta), Sanna Manninen, Kari Koski ja Kirsi Kokkonen. He kaikki ovat tehneet erinomaista työtä ja saaneet kirjailijan äänen kuulumaan suomeksi juuri oikealla tavalla.
2022: Ann Cleeves Shetlanti-kirjasarjasta
Suomen dekkariseura ry:n Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja 2022 myönnetään Ann Cleevesille Shetlanti-kirjasarjasta.
Kahdeksanosaisen sarjan päätösosa Kulovalkea ilmestyi suomeksi lokakuussa 2021. Sarjan on kustantanut Karisto, ja kaikki teokset on suomentanut Annukka Kolehmainen.
Vastikään kirjallisista ansioistaan aateloitu Ann Cleeves jatkaa brittiläisen jännityskirjallisuuden vahvoja perinteitä tarkalla kuvauksellaan poliisin arjesta pienessä harvaanasutussa yhteisössä. Pääosan saavat kuitenkin saarten vähäpuheiset ja varautuneet asukkaat, jotka tuntevat kaikki toisensa ja joilla on suuria vaikeuksia varjella yksityisyyttään.
Monet murheelliset teot juontavat juurensa monimutkaisista ihmissuhteista ja ulkopuolisuuden tunteesta. Myös Shetlannin ainutlaatuista luontoa kuvataan tarkasti. Kirjailija onnistui kuljettamaan lukijansa yllätykselliseen loppuratkaisuun asti kaikissa sarjan teoksissa.
Tämä tenhoava tunnelma ja tarkka ihmiskuvaus ilman raakoja väkivaltakuvauksia säilyi sarjan loppuun asti. Cleevesin kerronta vertautuu tunnettuihin brittiedeltäjiin kuten P. D. Jamesiin tai Wycliffe-sarjan kirjoittaneeseen William John Burleyyn.
2021: Keigi Higashino romaanista Uskollinen naapuri
Suomen dekkariseura ry:n Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja 2021 myönnetään japanilaiselle Keigo Higashinolle romaanista Uskollinen naapuri (Punainen Silakka 2020). Romaanin on suomentanut japanin kielestä Raisa Porrasmaa.
Uskollinen naapuri hyödyntää nokkelasti perinteisen arvoitusdekkarin piirteitä, vaikka syyllisyys paljastetaan heti teoksen alussa. Matematiikanopettaja Ishigami ryhtyy peittelemään naapurinsa Yasukon ja tämän tyttären Misaton teon jälkiä. Psykologinen jännite syntyy siitä, onnistuuko taitava matemaatikko suunnitelmassaan pelastaa nainen, johon on ihastunut. Higashino kuvaa taidokkaasti tutkinnan etenemisestä ja kiinnijäämisen pelkoa.
Ishigamin vanha opiskelutoveri Manabu ”Galileo” Yukawa on poliisia avustava fyysikko. Rikosta selvittävä etsivä Kusanagi pyytää häntä tutkimaan tapausta. Teoksen juoni saa aivan uusia kierroksia, kun kaksi matemaattista neroa joutuu vastakkain. Kirjailija ei mässäile väkivallalla vaan luottaa aivotyön ja älyllisten lähestymistapojen luomaan viehätykseen.
Nerokkaan juonen ja yllättävän loppuratkaisun ohella romaanissa kuvataan ansiokkaasti japanilaista kulttuuria ja tuodaan luontevasti esiin yhteiskunnallisia teemoja kuten perheväkivaltaa ja kodittomien, köyhien ja yksinäisten olosuhteita.
Palkitsemalla Uskollisen naapurin Suomen dekkariseura haluaa kiittää myös kustantajaa uuden kielialueen tuomisesta suomalaisen dekkarinlukijan ulottuville ja edelleen rohkaista kustantajia tuomaan Suomen markkinoille dekkareita harvinaisemmilta alueilta.
2020: Belinda Bauer suomennetusta tuotannosta
Suomen dekkariseura ry:n Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja 2020 myönnetään brittiläiselle Belinda Bauerille hänen suomennetusta tuotannostaan.
Belinda Bauer (s. 1962) kirjoittaa vaikuttavia psykologisia jännäreitä omaleimaisella tyylillä. Hän nostaa teostensa päähenkilöiksi sellaisten ryhmien edustajia, jotka harvoin saavat äänensä kuuluviin rikoskirjallisuudessa. Esimerkiksi esikoisromaanissa Hautanummi (2011) toinen keskeinen henkilöhahmo on 12-vuotias lapsi ja teoksessa Ruumis nro 19 (2014) seurataan nuorukaista, jolla on Aspergerin syndrooma. Bauer onnistuu taitavasti sukeltamaan heidän ajatuksiinsa ja tulkintoihinsa ympäröivästä maailmasta. Psykologisella tarkkanäköisyydellään hän luo hahmoista uskottavia ja todellisilta tuntuvia ihmisiä.
Bauer hyödyntää luovasti ja uudistavasti perinteisiä rikoskirjallisuuden lajipiirteitä. Esimerkiksi perinteistä sarjamurhaajaromaania odottava lukija yllättyy, kun Hautanummessa sarjamurhaaja istuukin jo vankilassa eikä saakaan vastaansa poliisia vaan nokkelan lapsen. Kirjailija ei kaihda käsitellä teoksissaan raskaitakaan aiheita kuten lapsen katoamista, koulukiusaamista tai läheisen menettämistä muistisairaudelle. Hän kirjoittaa vetävää tarinaa ja luo vahvoja jännitteitä kuljettamalla kerronnassa useampia näkökulmahenkilöitä.
Monista suosituista rikoskirjailijoista poiketen Bauer kirjoittaa itsenäisiä romaaneita eikä yhteen päähenkilöön sidottua sarjaa. Hänen yhdeksästä romaanistaan on suomennettu kuusi: Hautanummi (2011), Tappajan katse (2012), Kadonneet lapset (2013), Ruumis nro 19 (2014), Näkijä (2017) ja Kauniit kuollessaan (2019). Kaikki suomennokset ovat Kariston kustantamia, ja niiden suomentajat ovat Annukka Kolehmainen, Natasha Vilokkinen ja Sirkka-Liisa Sjöblom.
Hautanummella Belinda Bauer voitti Kultatikari-palkinnon vuoden parhaasta englanninkielisestä rikosromaanista ja Helsingin kaupunginkirjaston 12 osumaa -tunnustuspalkinnon. Ruumis nro 19 saavutti Theakston’s Old Peculier -palkinnon vuoden parhaana rikosromaanina. Bauerin teoksia on käännetty 25 kielelle.