Suomen dekkariseura ry

Dekkariseura on vuonna 1984 perustettu rekisteröity yhdistys, joka toimii rikoskirjallisuuden ja dekkarikulttuurin harrastajien yhdyssiteenä. Seura julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Ruumiin kulttuuri -lehteä, myöntää vuosittain Vuoden johtolanka -palkinnon edellisvuoden merkittävästä dekkariteosta sekä järjestää erilaisia aiheeseen liittyviä tapahtumia.

Vaihda sähköiseen jäsenkirjeeseen!

Raadin pj Elo Lammi ja Vuoden johtolanka 2022 -voittaja Niko Rantsi

Lokakuussa 2021 Dekkari-illassa Marko Immonen. Satu Henttonen haastatteli.

Syyskuun Dekkari-illassa vieraina Niko Rantsi ja Kale Puonti. Elo Lammi haastatteli.

Jyrki Erra ja Helena Immonen palkittiin Vuoden johtolanka -tilaisuudessa 2021

Ajankohtaista

Vuoden johtolanka 2023 -ehdokkaat

Suomen dekkariseura jakaa vuosittain Vuoden johtolanka -kirjallisuuspalkinnon. Nyt julkaistavista kuudesta palkintoehdokkaasta yksi kirja voittaa Vuoden johtolanka -palkinnon vuoden parhaasta kotimaisesta fiktiivisestä jännityskirjasta helmikuussa 2023.

”Julkaisemme kuuden kirjan lyhyen listan nyt toista kertaa, sillä haluamme nostaa esiin suomalaista rikos- ja jännityskirjallisuutta laajemmin yhden voittajakirjan sijaan. Suomessa ilmestyy runsaasti korkealaatuista rikoskirjallisuutta, ja koemme tehtäväksemme tuoda näitä teoksia enemmän yleisön ja lukijoiden tietoisuuteen”, Suomen dekkariseuran hallituksen puheenjohtaja Leena Korsumäki kertoo.

Ehdokkaat on valinnut kolmihenkinen Vuoden johtolanka -raati, jonka jäsenet ovat Elo Lammi (puheenjohtaja), Kyösti Pienimäki ja Helena Ranta. He valitsevat myös lopullisen voittajan. Raati luki 90 kotimaista tänä vuonna ilmestynyttä dekkaria.

”Viime vuoden perusteella raati osasi odottaa paljon uusia jännityskirjoja. Tasaisen korkeaa tasoa edustavien teosten kantavana teemana nousi esiin tietynlainen mystisyys. Valinta kuuden listan ehdokkaista olikin siksi vaikea”, Vuoden johtolanka -raadin puheenjohtaja Elo Lammi toteaa.

 

Vuoden johtolanka -palkintoehdokkaat raadin perusteluineen ovat:

Elina Backman: Ennen kuin tulee pimeää (Otava)

Podcast-mainetta saanut ja uutta aineistoa etsivä Saana Havas houkutellaan matkustamaan Pohjois-Lappiin paneutumaan vuosia sitten kadonneen ja murhattuna löytyneen nuoren tytön tapaukseen. Kirjan hienointa antia on napapiirin pohjoispuolella sijaitsevan miljöön ja ihmisten kuvaus. Elina Backman hahmottaa hyvin Havaksen roolin oudohkossa ympäristössä, jota ”harrastelijasalapoliisi” tarkkailee perimmältään sympaattisesti.

Simo Halinen: Nainen joka katosi (CrimeTime)

Tyylikkäästi kirjoitettu salaperäinen rikostarina, johon Simo Halinen mahduttaa yllätyksellisiä käänteitä. Tarina on loistavasti pelkistetty lähes elokuvamainen kertomus, jossa koetaan yksinäisyyttä, ihmisen kadottamisen kipeyttä ja uudelleen löytämistä. Rikoskirjaksi Halisen romaani on myös harvinaisella tavalla kauniin eroottinen syvine kiintymisineen ja tunteineen.

Virpi Hämeen-Anttila: Vapauden vahdit (Otava)

Karl Axel Björkin tutkimuksista kertovan sarjan yhdeksäs romaani on hieno ajankuva 1920-luvun Helsingistä. Sarjan dekkareissa Virpi Hämeen-Anttila yhdistää uskottavan onnistuneesti tuon ajan rikostutkintaa, arkista tapainkuvausta, ja säätyläiseroista johtuvia jännitteitä. Historiallinen tarkkuus, jolla Hämeen-Anttila kuvaa ajan ilmiöitä, on ihailtavaa.

JP Koskinen: Elokuun viimeinen ehtoollinen (CrimeTime)

Romaani vahvistaa entisestään JP Koskisen verratonta Murhan vuosi -teemasarjaa. Kirjassa on veijarimaista kuvausta Totuuden veljeskunnan hämäristä, salaisista ja kohtalokkaistakin menoista, joita Arosuon etsivätoimiston Juho Tulikoski ujutetaan tarkkailemaan. Rinnakkaistarina 1700-luvun Hämeestä on todentuntuisen rosoinen ja vaikuttava ajankuva.

Anu Patrakka: Katumuksen kallio (Into)

Anu Patrakan Katumuksen kallio on Portugaliin sijoittuvan kirjasarjan perinteinen arvoitusdekkari, jossa lukija saa arvailla syyllistä ja varmasti erehtyäkin moneen kertaan. Kirja koukuttaa myös pohtimaan katolisen kirkon sielunpaimenten rooleja kirkon sääntöviidakossa. Patrakka kirjoittaa kiinnostavasti padreista ja seurakuntien työntekijöistä aina haudankaivajia myöten.

Max Seeck: Loukko (Tammi)

Max Seeck tarjoaa Loukossa lukijalle omaperäisen ja erittäin vetävän juonen. Seeckin rikospoliisi Jessica Niemi toivoo saavansa Ahvenanmaan syrjäisimmältä saarelta toipumisrauhaa työvastoinkäymistensä vuoksi. Hyvän dekkarin perinteiden mukaisessa idyllisessä täysihoitolassa Jessica tapaa ihmisiä, joilla on yhteinen vuosikymmenten takainen kipeä menneisyys. Pian rannalta löytyy ruumis, eikä Jessica malta tyytyä tarkkailijan osaan. Tarinaan tuo vahvaa särmää Jessican oman elämän iso käännekohta.

 

Dekkariseuran nettisivut uudistuvat vuodenvaihteessa

Dekkariseuran verkkosivut uudistuvat. Työstämme parhaillaan uusia sivuja, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuodenvaihteessa.

Olemme tällä hetkellä ns. kahden sivuston loukussa, ja päivitystyö nykyisillä sivuilla keskittyy vain ajankohtaisimpiin asioihin.

Ajankohtaisasioita luettavissa myös  Dekkariseuran Facebook-sivuilla (sinun ei tarvitse olla kirjautuneena Facebookiin nähdäksesi ne).

 

 

 

Ruumiin kulttuuri 3/2022 on ilmestynyt!

RK_322_k

Ruumiin kulttuurin kolmosnumerossa on jonkinlaisena teemana poliisidekkarit. Haastattelussa on poliisitaustaisia kirjailijoita kotimaasta ja Norjasta.

Meillä on valitettavasti teknisiä ongelmia saada kansikuva näkyviin Ruumiin kulttuurin -sivuilla. Siellä on kuitenkin sisällysluettelo ja näyteartikkelina kotimaisten poliisitaustaisten dekkaristien yhteishaastattelu.

Lehden irtonumeroita on myynnissä Rosebudin Sivullinen-kirjakaupassa Helsingin Kaisaniemessä sekä Suomen dekkariseuran messuosastolla 7g111 Helsingin kirjamessuilla.

Varmin tapa saada tuhti lukupaketti itsellesi neljä kertaa vuodessa, on liittyä jäseneksi.

 

Vuoden johtolanka -palkinto Niko Rantsille

Suomen dekkariseura ry:n Vuoden johtolanka -palkinto edellisvuoden parhaasta kotimaisesta jännityskirjasta on myönnetty Niko Rantsille romaanista Kuka viereesi jää (Tammi 2021).

Kuva: Pekka Vartiainen

Kuva: Elo Lammi

Niko Rantsin toinen romaani Kuka viereesi jää on vaikuttava näyttö uskottavasta ja realistisesta poliisiromaanista, joka pitää lukijan mielenkiinnon vireillä alusta loppuun. Rantsi hyödyntää poliisiammattinsa vahvuuksia ja kertoo vakuuttavasti rikostutkijoiden työstä, myös heidän arkielämänsä huolista ja perheongelmista. Näin hän inhimillistää poliisin ammattia.

Kuka viereesi jää -romaanin ansioita vahvistaa tarinan vankka toiminnallinen jännite. Sen ohessa Rantsi kuvaa myös suomalaista rikosta ja rikollisia, sitäkin, miten todistusketju voi murentua, kun peloteltu todistaja muuttaakin äkkiä kertomustaan. Tarinan kovaa ydintä on se, saako poliisi satimeen häikäilemättömän päärikollisen. Tästä armottomasta jahdista Niko Rantsi on kirjoittanut erinomaisen ja sujuvan rikosromaanin.

Niko Rantsi (s. 1968) on espoolainen rikosylikonstaapeli, joka työskentelee Keskusrikospoliisissa.

Hän on neljäs poliisi, joka palkitaan kirjailijana Vuoden johtolanka -palkinnolla. Matti Yrjänä Joensuu sai palkinnon kolme kertaa,  Marko Kilpi on palkittu esikoisromaanistaan Jäätyneitä ruusuja (2008). Mikko Porvali sai palkinnon romaanista Veri ei vaikene (2017).

Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja Milka Hakkaraiselle

Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjalla on palkittu Milka Hakkaraisen romaani Ei verta rantaa rakkaampaa (Myllylahti 2021).

Hakkaraisen esikoisteos on osin tragikoominenkin tarina suomalaisyhteisöstä Ruotsissa ja yhteisön vaalimista arvoista. Tekijä avaa kirpeällä tyylillä kipeistä asioista vaikenemisen kulttuuria. Teoksen vahvuus on psykologinen jännite, jota jokainen ulkomailla asuva kokee. Suomalaisuus muodostuu verhoksi henkilöiden ja muun maailman välillä.

Milka Hakkarainen (s. 1984) on Raaseporista kotoisin oleva ruotsinsuomalainen. Hän asuu Skutskärissä, Ruotsissa, ja työskentelee kääntäjänä.

Uudistettu valintaperiaate

Johtolanka-voittajan ja vuoden esikoisdekkarin valinnan teki raati, johon kuuluivat Elo Lammi, Kyösti Pienimäki ja Helena Ranta.

Palkintoa uudistettiin kuluneena vuonna, ja ensimmäistä kertaa julkistettiin viime joulukuussa raadin valitsemat kuusi ehdokaskirjaa, joiden joukosta voittaja valittiin. Lisätietoa muista ehdokaskirjoista Dekkariseuran verkkosivuilla dekkariseura.fi.

Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja Ann Cleevesille
Suomen dekkariseuran ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjalla on palkittu englantilainen Ann Cleeves hänen Shetlanti-kirjasarjastaan.

Vastikään kirjallisista ansioistaan aateloitu Cleeves jatkaa kahdeksanosaisessa sarjassaan brittiläisen jännityskirjallisuuden vahvoja perinteitä tarkalla kuvauksellaan poliisin arjesta pienessä harvaanasutussa yhteisössä. Pääosan saavat kuitenkin saarten vähäpuheiset ja varautuneet asukkaat, jotka tuntevat kaikki toisensa ja joilla on suuria vaikeuksia varjella yksityisyyttään.  Kirjailija onnistui kuljettamaan lukijansa yllätykselliseen loppuratkaisuun asti kaikissa sarjan teoksissa. Tämä tenhoava tunnelma ja tarkka ihmiskuvaus ilman raakoja väkivaltakuvauksia säilyi sarjan loppuun asti. Cleevesin suomalainen kustantaja on Karisto ja koko sarjan on suomentanut Annukka Kolehmainen

Palkintotilaisuuden video on katsottavissa Suomen dekkariseuran Facebook-sivulla.

 

 

Huomautus: Lehdistötiedotteessa on ollut virheellisesti, että Rantsi on kolmas Johtolangalla palkittu poliisi, oikeasti hän on neljäs. Tämä tieto 

.

Kuva: Pekka Vartiainen

Dekkariseuran hallitus ja Ruumiin kulttuurin päätoimittaja Helsingin kirjamessuilla 2021.

Suomen dekkariseura ry PL 284, 00531 HELSINKI
Puheenjohtaja Leena Korsumäki (l.korsumaki(at)gmail.com), puh. 040 536 1624
Ruumiin kulttuuri -lehti Päivi Remes (ruumiin.kulttuuri(at)dekkariseura.fi)
Verkkosivujen tapahtumakalenteri Anne Virtanen (uutiset(at)dekkariseura.fi)
Internet-sivujen toteutus Henna Sakkara, OH!-Graphics