Historiaa

Suomen dekkariseura perustettiin Oriveden opistolla järjestettyjen dekkaripäivien yhteydessä 25.6.1984. Perustavassa kokouksessa, jossa oli mukana 27 osallistujaa, ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kirjailija Jukka Parkkinen.

Ennen Dekkariseuran perustavaa kokousta oli olemassa jo Ruumiin kulttuuri -lehden ensimmäinen numero, jota oli puuhannut dekkareista innostunut Murharyhmäksi itsensä nimennyt helsinkiläinen toimituskunta. Lehden nimen keksi Jouko Toivola. Vastaperustettu seura otti lehden omaksi pää-äänenkannattajakseen. Ruumiin kulttuuri ilmestyi ensimmäisenä ilmestymisvuonnaan kaksi kertaa, vuodesta 1985 lähtien lehti on ilmestynyt neljä kertaa vuodessa.

Dekkariseuran syntyvaiheista ja ensimmäisistä vuosista voit lukea enemmän seuran perustajajäseniin kuuluneen ja Ruumiin kulttuurin ensimmäisen päätoimittajan Risto Raition kirjoituksesta .

Vuonna 1985 jaettiin ensimmäinen Vuoden johtolanka -palkinto. Sen sai Matti Yrjänä Joensuu romaanista Harjunpää ja heimolaiset, ja Tuke Laurilan veistämä komisario Palmu -puureliefi ensimmäisen kaiverruksensa.

1990-luvun alkupuolta leimasivat talousvaikeudet Suomen yleisen lamatilanteen vuoksi. Jäsenmäärä putosi, lehden kirjastotilaukset ja ilmoitustulot vähenivät, ja Ruumiin kulttuurin kohtalo oli vaakalaudalla, mutta periksi ei annettu.

1990-luku

1990-luvun alussa pysyttiin kaikesta huolimatta toteuttamaan lehden ohella myös muuta julkaisutoimintaa. Vuonna 1990 ilmestyi Agatha Christien satavuotissyntymäpäivän kunniaksi artikkelikirja Agathan vuosisata (toim. Risto Raitio). 1993 ilmestyi artikkelikirja Dorothy L. Sayersista, Kuka ja miksi (toim. Leena Lehtolainen) ja 1994 Dashiell Hammett -kirja Varjomiehen jäljillä (toim. Keijo Kettunen).

Vuonna 1993 jaettiin ensimmäinen Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja, joskin jo 1980-luvun puolivälissä oli Vuoden johtolanka -palkinnon yhteydessä valittu parina vuonna myös paras käännetty dekkari. Ensimmäisen kunniakirjan sai Patricia Highsmith elämäntyöstään.

Dekkariseuran kymmenvuotisjuhlavuonna 1994 seuran puheenjohtaja vaihtui. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Risto Hannula. Hannulan ja hänen perheensä iso kirjalahjoitus oli muodostanut ison osan Dekkarikirjaston kokoelmasta, josta seuran hallitus oli haaveillut perustamisesta lähtien ja joka vuonna 1988 oli perustettu Oriveden opiston yhteyteen. Vuonna 1996 kokoelma siirtyi Oriveden opistolta Helsingin kaupunginkirjaston hallintaan ja sijoituspaikaksi tuli Kallion kirjasto.

Vuonna 1996 tehdyn sääntömuutoksen ansiosta Suomi kelpuutettiin mukaan kilpailemaan pohjoismaisesta Lasiavain-palkinnosta, vaikka Suomen dekkariseura ei ollut virallinen Skandinaviska kriminalsällskapetin alajärjestö, kunhan tuore käännös olisi luettaissa ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi.

Murha ei tunne rajoja -kirja ilmestyi 1997. Toimittajina Risto Raitio, Paula Arvas ja Keijo Kettunen. Kirjan kustansi Book Studio.

 Vuosikymmenen lopussa vuonna 1999 puheenjohtajaksi valittiin Keijo Kettunen.


2000-luku

Vuonna 2001 järjestettiin ensimmäiset Helsingin kirjamessut ja Dekkariseura oli alusta lähtien mukana tuottamassa Dekkarilauantain ohjelman messuille. Siitä lähtien on Dekkarilauantain järjestäminen ja seuran messuosaston järjestäminen ollut seuran näkyvimpiä toimintamuotoja Ruumiin kulttuurin julkaisemisen ja Vuoden johtolanka -palkinnon jakamisen jälkeen.

 Vuonna 2002 Dekkariseura ja Skandinaviska Kriminalsällskapetin Suomen alajaosto järjestivät NordKrim 2002 -seminaarin Karkkilassa 24.-26.5. Ensiksi jaettiin Helsingissä Lasiavain-palkinto Arnaldur Indriðasonille. Seminaariin osallistui myös kaksi brittikirjailijavierasta, Michael Dibdin ja Frances Fyfield.

 Suomen tunnetuin fiktiivinen poliisimies ja Dekkariseuran logohahmo komisario Palmu sai vuonna 2005 Dekkariseuran aloitteesta ja kustantamana muistolaatan Helsingin Kruunuhakaan Rauhankatu 11:een, kun Palmu-elokuvien harrastaja ja niihin liittyvien kävelykierrosten vetäjä Jari Lehessaari oli ratkaissut kotitalon mysteerin. Laatan paljastamista toukokuussa oli juhlistamassa iso joukko väkeä, kunniavieraina ohjaaja Matti Kassila, joka toimi laatan paljastajana, sekä näyttelijät Matti Ranin ja Pentti Siimes. Paikalla oli myös Helsingin poliisilaulajien kuoro, joka esitti Tähdet kertovat, komisario Palmu -elokuvasta tutut laulut Suomen laulu ja Isänmaalle.

 Vuonna 2005 saatiin myös Dekkarikirjaston kokoelma paremmin näkyville, kun Kallion kirjaston kellarikerrokseen entiseen talonmiehen asuntoon remontoitiin Dekkarikirjastolle uudet tilat.  Dekkariseuran toiveesta kokoelma on käsikirjastotyyppinen, eli sieltä ei saa kotilainoja. Dekkarikirjasto-tilan avaamisen myötä alkoivat syksyllä 2005 myös Dekkariseuran kuukausittaiset dekkari-illat, joita järjestetään edelleen.

Seuran puheenjohtaja vaihtui 2006, kun Kirsi Luukkanen valittiin seuran puheenjohtajaksi. Myös Ruumiin kulttuurin päätoimittaja vaihtui. Lehteä yli 20 vuotta ansiokkaasti luotsannut Risto Raitio jättäytyi tehtävästä ja uudeksi päätoimittajaksi valittiin Keijo Kettunen, joka oli toiminut vt. päätoimittajana jo vuoden 2005 aikana.

 Keväällä 2007 Dekkariseura järjesti Skandinaviska kriminalsällskapetin seminaarin Helsingissä. Konferenssi alkoi riemukkaasti, kun Matti Rönkä palkittiin ensimmäisenä suomalaisena kirjailijana Lasiavain-palkinnolla Ystävät kaukana -romaanista.