Vuoden johtolanka -palkitut 2010-2019
Vuoden johtolanka 2019
Eva Frantz: Kahdeksas neito
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka -palkinnon Eva Frantzille romaanista Kahdeksas neito.
Palkintoraadin perustelut:
Eva Frantzin romaani Kahdeksas neito (ruotsinkielinen alkuteos Den åttonde tärnan) kuvaa hienosti suomenruotsalaisen pikkukaupungin miljöötä. Tarinaa kuljetetaan hienovireisesti ja jouhevasti. Jännitys rakentuu hiljalleen ja ilman liiallista väkivaltaa. Kirjailija käyttää taitavasti eri aikatasoja luomaan jännitettä ja antamaan tarinalle syvyyttä.
Erityisen kiitoksen Frantz ansaitsee nuorten kuvaamisesta. Hän pystyy sukeltamaan nuorten ajatuksiin uskottavasti ja tarkastelemaan nuorten maailmaa herkkävaistoisesti. Vaikka kirjailija uskaltaa käsitellä seksuaalisen hyväksikäytön kaltaista rankkaa teemaa, teos on sävyltään lempeä eikä liian moralisoiva. Kiinnostavat ja monipuoliset henkilöhahmot lisäävät teoksen viehätystä
Ulla Lempisen suomennos on niin taitavaa työtä, että lukija unohtaa helposti lukevansa suomennettua kirjaa. Suomennoksesta voi aistia, että hän tavoittaa erinomaisesti alkuteoksen kielen sävyt.
Palkintoraatiin kuuluivat Helena Hyvärinen, Matti Järvinen ja Kari Mäkinen.
Vuoden johtolanka 2018
Timo Saarto: Kuoleman kuukausi
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2018 -palkinnon Timo Saarrolle romaanista Kuoleman kuukausi (Karisto 2017).
Palkintoraadin perustelut:
Timo Saarron romaani Kuoleman kuukausi on taitavasti rakennettu historiallinen dekkari. Se luo elävän ajankuvan vuoden 1917 Helsingistä, vähän ennen Suomen sisällissotaa. Saarto kuvaa tarkkanäköisesti järjestysvallan sekasortoa ja osapuolten välillä kytevää epäluuloa.
Saarron kuvaama historiallinen Helsinki tuntuu aidolta ja pohjautuu selvästi perusteelliseen taustatyöhön. Lukija voi aistia menneen ajan kaupungin ja seurata kirjaan sisältyvästä kartasta, missä paikoissa liikutaan. Kuvaus ei jää kuitenkaan pelkäksi miljöön maalailuksi, vaan arkielämän pienet yksityiskohdat antavat siihen oikeasti eletyn elämän makua.
Saarron erityinen ansio on eläytyvä henkilökuvaus. Teoksen päähenkilöt ovat sympaattisia mutta tuntuvat kuitenkin aidoilta oman aikansa ihmisiltä. Näkökulmia tarjotaan monta: tapahtumia seurataan ajoittain niin punaisten, valkoisten, miesten, naisten kuin lastenkin silmin. Vaikka ajan vastakkainasettelut ovat jyrkkiä, yksittäiset ihmiset voivat tehdä yhteistyötä yli yhteiskunta- ja luokkarajojen.
Romaanin juoni on punottu osaavasti, eikä se päästä lukijaa liian helpolla. Saarto annostelee jännitystä sopivasti sortumatta epäuskottaviin käänteisiin. Juoni vetää mukaansa ja pitää otteessaan loppuun asti. Teoksellaan Saarto osoittaa kuuluvansa suomalaisen historiallisen dekkarin kärkikaartiin.
Palkintoraatiin kuuluivat Helena Hyvärinen, Matti Järvinen ja Kari Mäkinen.
Vuoden johtolanka 2017
Mikko Porvali: Veri ei vaikene
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2017 -palkinnon Mikko Porvalille romaanista Veri ei vaikene (Atena 2016).
Palkintolautakunnan perustelut:
Mikko Porvalin teos Veri ei vaikene on kiehtova yhdistelmä: hyödyntäessään dekkarissa klassista päähenkilö ja hänen työparinsa -asetelmaa sekä todellisia rikostapahtumia teos kutoo kiinnostavasti yhteen faktaa ja fiktiota.
Tarina alkaa yhdestä 1930-luvun tunnetuimmasta muilutuksesta. Sen kohteeksi joutui suutari Erik Mättö, jonka ruumis löytyi vasta vuosi myöhemmin. Teos kattaa koko vuosikymmenen, ja sen kaari sulkeutuu talvisodan Viipurin pommituksissa, joita Porvali kuvaa vavahduttavasti.
Veri ei vaikene ei nojaa perinteiseen juonikaavaan. Sen sijaan tärkeäksi nousee tiivis rajaus: viipurilaisen poliisin näkökulma poliittisesti kuohuvaan vuosikymmeneen. Kyseessä on vahva ajankuva, joka samalla resonoi tätä päivää ääriliikkeineen ja sodan keskelle joutuvine ihmisineen.
Mikko Porvali kuvaa taitavasti rikospoliisin toimintaa ja sen tutkimusmenetelmien kehitystä 1930-luvulla. Teoksellaan hän osoittaa, että Suomen dramaattisessa lähimenneisyydessä on paljon kertomistaan odottavia rikostarinoita. Niitä suomalaisessa dekkarikirjallisuudessa on hyödynnetty yllättävän vähän.
Tunnustettu sotahistorioitsija Mikko Porvali on enemmän kuin tervetullut myös faktapohjaisen rikoskirjallisuuden kirjoittajaksi.
Palkintoraatiin kuuluivat Kirsi Hietanen, Kai Hirvasnoro ja Jonna Lehtinen.
Vuoden johtolanka 2016
Pauliina Susi: Takaikkuna
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2018 -palkinnon Pauliina Sudelle romaanista Takaikkuna (Tammi 2015)
Palkintolautakunnan perustelut:
Digitaalisen maailman uhat ovat yhtä fantastisia kuin mahdollisuudetkin. Ne koskevat jokaista, jos tuolla jossain on joku, jolla on riittävästi pahaa tahtoa ja taitoa käyttää sitä. Tästä kertoo Pauliina Suden trilleri Takaikkuna, jossa prostituoituja käyttäville miehille tukipalveluja suunnitteleva päähenkilö joutuu nettivelhon uhriksi.
Pauliina Suden romaani erottuu monella tavalla edukseen vuonna 2015 ilmestyneistä suomalaisista dekkareista. Aihe – verkkourkinta – on uusi ja ajankohtainen, ja laajan lähdeaineistonsa avulla Susi pääsee siinä poikkeuksellisen syvälle: hän kuvaa suorastaan pelottavalla tavalla miltei jokaisen arkipäivään kuuluvien verkkosovelluksien tietojen käyttämistä seurantaan ja jopa häirintään.
Susi on myös taitava kirjoittaja. Kirjan tyyli heijastelee tapahtumien etenemistä. Alun kepeähköstä kerronnasta edetään kauhun tunnelmiin sitä mukaa, kun päähenkilön elämä murenee. Hitchcockmaisen tunnelman lisäksi Susi ammentaa aineksia niin politiikan kuin Star Warsinkin elementeistä.
Takaikkuna uudistaa onnistuneesti suomalaista dekkarigenreä. Susi kuvaa arjen muuttumista kauhuksi ilman tavanomaisia ja yleisiä kliseitä. Kyseessä on sekä kaunokirjallisesti taidokas että kansainväliset mitat täyttävä yhteiskunnallinen trilleri.
Palkintoraatiin kuuluivat Kirsi Hietanen, Kai Hirvasnoro ja Jonna Lehtinen.
Vuoden johtolanka 2015
Kati Hiekkapelto: Suojattomat
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2015 -palkinnon Kati Hiekkapellolle romaanista Suojattomat (Otava 2014).
Palkintoraadin perustelut:
Kati Hiekkapellon toisessa rikosromaanissa on jälleen päähenkilönä Serbian unkarilaisvähemmistöön kuuluva, mutta jo lapsesta asti Suomessa asunut Anna Fekete, joka on uusi, kiinnostava päähenkilö suomalaisessa rikoskirjallisuudessa. Fekete työskentelee poliisina ja hoitaa myös kaikenlaisia ulkomaalaisiin liittyviä asioita. Työtehtävien kautta tulevat tutuiksi niin Suomesta karkotuspäätöksen saanut Afganistanin kristittyyn vähemmistöön kuuluva Sammy kuin myös unkarilainen au pair Gabriella.
Hiekkapellon dekkareiden keskiössä ovat paitsi maahanmuuttajat, myös päähenkilö Anna Feketen ja hänen työkaverinsa Esko Niemen välit. Työtovereiden suhteet ovat kehittyneet parempaan suuntaan ja osoittavat, että jopa sovinistinen keski-ikäinen suomalainen mies voi kehittyä ja oppia.
Suojattomat on synkkätunnelmaisempi teos kuin Hiekkapellon esikoisdekkari Kolibri (2013), mutta siinä on myös toivoa. Henkilöhahmot ovat saaneet lisää syvyyttä, ja tarina kulkee sujuvasti eteenpäin useista sivujuonista huolimatta. Edeltäjänsä tavoin Suojattomat on jännittävä teos, jonka haluaa lukea yhdeltä istumalta.
Hiekkapelto uudistaa kotimaista poliisiromaania nostamalla maahanmuuttajat ja monikulttuurisuuden luontevaksi osaksi suomalaisen kaupungin elämää niin poliisivoimissa kuin poliisien tapaamissa ihmiskohtaloissakin. Hiekkapelto avaa kiihkottomasti, arkailematta ja arvostaen maahanmuuttajien elämää, jossa yhdistyvät yleisinhimilliset tunteet ja kotimaan vaihtamiseen liittyvät poikkeukselliset kokemukset.
Palkintoraatiin kuuluivat Jari Hanski, Katriina Harviainen ja Jussi Lähde.
Vuoden johtolanka 2014
Timo Sandberg: Mustamäki
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2014 -palkinnon Timo Sandbergille romaanista Mustamäki (Karisto 2013).
Palkintolautakunnan perustelut:
Kirjailija on tehnyt taustatyönsä erinomaisesti. Sisällissodan yhteiskunnallinen vastakkainasettelu näkyy ja tuntuu ihmisten elämässä 1920-luvun Lahdessa. Ajankuvaus on yksityiskohtia myöten tarkkaa ja elävää. Mustamäki kertoo historian vaiheista siten kuin aikalaiset ovat niitä eläneet. Mukana ovat kaikki rosot ja aistimukset hajuja myöten. Historia herää eloon tavallisten ihmisten kautta.
Parhaiden kirjojen tapaan Mustamäen ihmiset jäävät elämään lukijan mielessä. Henkilöt ovat moniulotteisia, aidosti särmikkäitä ja psykologisesti uskottavia. Sandberg kuvaa hahmojaan lämmöllä, ymmärtämyksellä ja arvostuksella. Erityismaininnan ansaitsee eläytyvästi kuvattu lapsen näkökulma tapahtumiin.
Dekkarina Mustamäki on realistinen ja aito. Jännitys syntyy kiihkeän ajan poliittisista ristiriidoista. Niiden aiheuttamat väkivaltaiset tapahtumat pulpahtelevat luontevasti esiin tarinan käänteissä ja vievät kerrontaa eteenpäin ilman, että jännitysjuonta alleviivattaisiin.
Raadin mielestä kirjailija on noussut tarinankerronnassaan uudelle tasolle ja kirjoittanut tähänastisen uransa parhaan kirjan.
Palkintoraatiin kuuluivat Jari Hanski, Katriina Harviainen ja Jussi Lähde.
Vuoden johtolanka 2013
Reijo Mäki: Sheriffi
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2013 -palkinnon Reijo Mäelle romaanista Sheriffi (Otava 2012).
Palkintolautakunnan perustelut:
Reijo Mäen Sheriffi viihdyttää ja koskettaa. Kirjan rakenne on napakka, tarina yllättää dekkarimaisesti ja loppukohtaukset ovat vaikuttavia. Valtataisteluissa juonivat niin rikolliset kuin uskovaisetkin. Mäki ei taaskaan kumartele mitään kuppikuntia.
Kirjailija kuvailee Turkua yksityisetsivä Vareksen eri mielentiloissa öin ja päivin. Vares on sympaattinen antisankari, jolla on suurisydämiset ystävät – Luusalmi, Kyypakkaus ja pastori Alanen. Sheriffissä henkilökuvaus kukoistaa, kieli kulkee uutta luovana ja letkeänä. Mukana kulkee mukana kirjailijan tavaramerkki, satiirinen huumori.
Sujuvan tekstin ja kevyen pinnan alla Mäen mylly möyhentää ihmisen ikiaikaista ahneutta ja kopeutta.
Raati luki runsaat 90 kotimaista vuonna 2012 ilmestynyttä rikoskirjaa, joiden joukosta se valitsi voittajaksi Reijo Mäen Sheriffin.
Palkintoraatiin kuuluivat Juha Roiha, Ritva Sorvali ja Tiina Torppa.
Vuoden johtolanka 2012
Pekka Hiltunen: Vilpittömästi sinun
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2012 -palkinnon Pekka Hiltuselle romaanista Vilpittömästi sinun (Gummerus 2011).
Palkintoraadin perustelut:
Vilpittömästi sinun on taitavasti rytmitetty, intensiivinen ja jännittävä psykotrilleri. Kirja luo uuden, korkean standardin termille älykäs viihde. Romaani ravitsee niin ajattelua kuin tunteitakin. Vaikka tarinassa kulkevat mukana eurooppalainen ihmiskauppa, poliittinen populismi ja aikamme työelämän raaka peli, kirjailija ei saarnaa.
Esikoisteoksellaan Hiltunen ottaa paikkansa dekkarikirjallisuudessa, jossa tavalliset ihmiset selvittävät rikoksia. Hiltusen päähenkilöt, Lontooseen asettuneet suomalaisnaiset Lia ja Mari, vievät lukijan matkalle aikamme maailmaan. Kirjan alussa Lia näkee murhatun ruumiin. Näky ei jätä häntä rauhaan. Pian Lia kohtaa Marin, joka arveluttavin keinoin puuttuu vääryyksiin. Näin tarina kysyy, pyhittääkö tarkoitus keinot. Moraalisten kysymysten rinnalla teos kuvailee ihmisten ulkopuolisuutta ja tarina sisältää kasvukertomuksen aineksia.
Palkintoraatiin kuuluivat Juha Roiha, Ritva Sorvali ja Tiina Torppa.
Vuoden johtolanka 2011
Antti Tuomainen: Parantaja
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2011 -palkinnon Antti Tuomaiselle romaanista Parantaja (Helsinki-kirjat 2010).
Palkintoraadin perustelut:
Antti Tuomaisen teoksen Parantaja tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuden Helsinkiin, joidenkin vuosikymmenien päähän nykyajasta. Kirja kuvaa, kuinka Helsingin metrotunnelit ovat ajoittain veden alla; kuinka tulvat autioittavat alavien maiden asuinalueita; kuinka rannoilla palavat pakolaisten nuotiot; kuinka pandemiat riepottavat niitä, jotka eivät pysty pakenemaan suojaan pohjoiseen.
Vaikka miljöö rakentuu tieteiskirjallisuuden hengessä, tarina kulkee klassisen rikoskirjallisuuden tapaan. Kovan linjan ilmastotaistelijat ovat alkaneet ampua kokonaisia perheitä, niitä yritysjohtajia ja poliitikkoja, jotka on määritelty ilmaston tuhoajiksi.
Päähenkilö, kolme kirjaa julkaissut runoilija, etsii kadonnutta toimittajavaimoaan yhdessä poliisin kanssa. Murhat johdattavat hänet selvittämään syviä ystävyyden ja rakkauden, lojaalisuuden ja pettämisen teemoja.
Tuomaisen osoittelemattoman niukka tyyli ja nopea dialogi asemoivat hänet noir-kirjallisuuden parhaaseen perinteeseen. Juonen ja kerronnan intensiivisyys nousevat kielen karheasta realismista.
Viime vuonna raati luki kuutisenkymmentä kotimaista rikos- tai jännitysromaania. Niiden joukosta raati valitsi Parantajan yksimielisesti voittajaksi.
Palkintoraatiin kuuluivat Stig-Björn Nyberg, Tuula Okkonen ja Heikki Ollikainen.
Vuoden johtolanka 2010
Marko Leino: Ansa
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2011 -palkinnon Marko Leinolle romaanista Ansa (Tammi 2009).
Palkintoraadin perustelut:
Ansa on vasta toinen Marko Leinon rikosromaani: ensimmäisen, Epäilyksen, ilmestymisestä on kulunut viisi vuotta. Kirjailijan kokemusta on kertynyt muistakin lajityypeistä ja parhaiten hänet tunnetaan monien nimekkäiden kotimaisten elokuvien käsikirjoittajana. Niinpä teokselle ovat ominaisia filmikerronnan nopeat leikkaukset, tarinan näkökulmien kierrättäminen henkilöltä toiselle.
Juonen keskiöön nousee suurenevien lastien huumekauppa, eivätkä kaikki osalliset ole valmiita nousemaan isojen tekijöiden sarjaan. Myös poliisi juuttuu tieten tahtoen osaksi rikollista kuviota. Lukijalle syntyy vaikutelma, että tässä ei voi käydä hyvin – Leino kuljettaa kertomustaan perinteisen tragedian tapaan. Hyvän ja pahan, oikean ja väärän valinnat punnitaan vasta moraalin harmaalla alueella.
Leinon kerronta perustuu vahvasti elävään ja sujuvaan dialogiin. Uskottavat ja todentuntuiset henkilöt tempaavat mukaansa, ihmiskuvaa kirjailija syventää taitavalla ja iskevällä kielellä. Huolellisesti rakennettu juoni onnistuu yllättämään lukijan moneen kertaan.
Palkintoraatiin kuuluivat Stig-Björn Nyberg, Tuula Okkonen ja Heikki Ollikainen.