Vuoden esikoisdekkari
Suomen dekkariseuran 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 2014 jaettiin ensimmäisen kerran uusi tunnustus, Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja. Palkinto myönnetään edellisen vuoden parhaasta esikoisdekkarista, ja valinnan tekee Vuoden johtolanka -palkintoraati.
Vuoden esikoisdekkari 2025
Mikko Koivusalo: Nuku nuku nurmilintu
Raadin perustelut:
Mikko Koivusalon Nuku nuku nurmilintu (Momentum Kirjat, 2024) on todella vetävä esikoinen. Monipolvinen juoni ja hyvät kehitelmät tempaavat lukijan mukaansa.
Tarina alkaa vanhan pariskunnan kuoleman kuvauksella. Lukija jää miettimään, mitä todella tapahtui. Kun tapahtumakulku paljastuu murhaksi, rikosylikomisario Erkki Immonen ja rikosetsivä Amos Kedir ryhtyvät tutkimaan pariskunnan jälkeläisiä. Pian alkaa näyttää siltä, että kaikkia omaisia voisi epäillä syylliseksi tapahtumiin.
Uusia tapauksia ilmaantuu vielä monta, ja vyyhti kasvaa lopulta melkoiseksi. Immonen ja Kedir tekevät hyvää poliisityötä, ja sen kuvaus on uskottavaa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Turkuun, ja tarinan edetessä paljastuu ennakkoluuloja ja erilaisia luurankoja kaapeista. Hauskaa ja viihdyttävää on myös Amos Kedirin anopin, entisen rikostutkijan Emilia Kuikan, sparraus. Hänen kokemuksensa auttaa Amosta, ja tämän eräänlaisen varjotiimin pohdinnat auttavat ratkaisemaan tapaukset.
Kirjan henkilögalleria on monitahoinen. Tarinan käänteet ja juonen koukut tarjoavat lukijalle haasteen, jossa syyllinen tai syylliset eivät ole ilmeisiä. Kuka on syyllinen mihinkin? Mistä ihmisten trauma johtuu ja mihin niiden hautominen johtaa? Tämä dekkari käsittelee monia inhimillisen elämän teemoja, ja kirjailijan ote aiheisiin on raju mutta tuore.
Koivusalon teksti on helppolukuista, ja juoni pitää lukijan mielenkiinnon hyvin yllä. Kirjailijan tulevia kirjoja kohtaan voi asettaa suuria odotuksia, jos hän jatkaa tällä vetävällä tyylillä.
2024: Rebekka Härkönen romaanista Prinsessamekko
Raadin perustelut:
Rebekka Härkösen Prinsessamekon (Bazar, 2023) tarina alkaa räjähdysmäisesti, kun Helsingin metrossa tapahtuu terroristi-isku. Rikostoimittaja Suuna Wallan tutkima huumejuttu jää taka-alalle ja hänen energiansa ja toimintatarmonsa kohdistuu uuteen juttuun. Pian seuraava surmatun henkilön torson löytyminen ydinkeskustasta osoittautuu mysteeriksi, joka hämmentää sekä poliisia että lehdistöä.
Prinsessamekko-teos kertoo intensiivisesti Suuna Wallan työstä iltapäivälehdessä. Hän on uutiseläin, joka elää ja hengittää uutisia, niiden tekemistä ja niiden taustojen ymmärtämistä. Hänen tiedonjanonsa on pohjaton, ja hän liikkuu rohkeasti niin rikollisjengien kuin poliisienkin keskuudessa. Suuna ei tee työtään tyhjiössä, vaan teoksessa kuvataan myös iltapäivälehden työyhteisöä ja sen tukea toimittajan työlle.
Rebekka Härkönen on sommitellut lukijalle matkan pahuuteen, lasten hyväksikäyttöön, huumeisiin, erilaisiin väkivallantekoihin sekä myös avun etsintään. Kirjassa pohditaan oikeuden saamisen vaikeutta ja monia muita yhteiskunnallisia epäkohtia.
Härkönen kirjoittaa osaavasti rikostoimittajan työstä. Hänen esikoisdekkarinsa sisältää monia teemoja ja sivujuonia, mutta pysyy koko ajan jäntevänä, ja lopuksi tekijä pystyy punomaan eri juoniainekset uskottavasti yhteen.
Prinsessamekko on monitahoinen ja haastava esikoisdekkari, joka luo korkeita odotuksia kirjailijan seuraaville teoksille.
2023: Simo Halinen romaanista Nainen jotka katosi
Raadin perustelut:
Vuoden esikoisdekkariksi valittu Simo Halisen Nainen joka katosi (Crime Time, 2022) on koskettava romaani miehestä, naisesta ja rikoksesta. Se on salamyhkäinen tarina, jossa yksinäiset mies ja nainen kohtaavat sattumalta toisensa hotelli Tornin terassilla kesäiltana. Terassilta he lähtevät yölliselle veneretkelle ja kertovat toisilleen jotain elämästään mutta salaavatkin paljon ja salaavat etenkin oleellista.
Tapaamiset jatkuvat ja syvenevät pian suhteeksi, jossa on sekä vahvaa eroottista vetovoimaa että toiveikkuutta tulevasta. Mutta äkkiä nainen oudosti katoaa. Mies pettyy raskaasti ja kokee tulleensa vedätetyksi. Sittemmin hän alkaa etsiä kadonnutta.
Tarina etenee miehen ja naisen kertomin jaksoin. Näin molempien menneisyys paljastuu lukijalle ja trillerimäinen asetelma avautuu. Jännärin aaveeksi tunkeutuu hätkähdyttävällä tavalla heittiö ja pahantekijä menneisyydestä. Avain kaikkeen on kauan sitten tehty rikos, joka synkästi varjostaa naisen nykyisyyttä ja mahdollisuutta läheisyyteen ja rakkauteen.
Nainen joka katosi on vaikuttavalla tyylillä kirjoitettu trilleri. Loistavasti pelkistämäänsä jännityskertomukseen kirjailija on onnistunut mahduttamaan riipaisevaa yksinäisyyden tunnetta, pettymyksen kokemista, ihmisen kadottamisen ahdinkoa ja iloa uudelleen löytämisestä. Myös hirveän järkytyksen kohtaavia tuetaan tarinassa esimerkillisesti.
Romaanin naispäähenkilön kokema epäoikeudenmukaisuus ja epätoivo välittyvät tekstistä kouraisevan voimakkaasti. Kirja ei silti ole pessimistinen, sillä Simo Halinen on kirjoittanut paikoin apeaankin trilleriin erittäin lohdulliset viimeiset sivut.
2022: Milka Hakkarainen romaanista Ei verta rantaa rakkaampaa
Palkintoraadin perustelut:
Milka Hakkaraisen esikoisdekkari Ei verta rantaa rakkaampaa (Myllylahti, 2021) on osin tragikoominenkin tarina suomalaisyhteisöstä Ruotsissa ja yhteisön vaalimista arvoista. Tekijä avaa kirpeällä tyylillä kipeistä asioista vaikenemisen kulttuuria.
Päähenkilö, entinen rikostoimittaja Rosa intoutuu penkomaan vanhoja ja uusia salaisuuksia. Hän hakee tuekseen vastahakoisen poliisin, Janin, jonka suvun tarinasta paljastuu kauan varjeltuja salaisuuksia. Molemmat ovat virkistävän tuoreita hahmoja dekkarikirjallisuudessa. Heidän tutkittavakseen päätyy rikos jos toinenkin.
Teoksen vahvuus on psykologinen jännite, jota jokainen ulkomailla asuva kokee. Suomalaisuus muodostuu verhoksi henkilöiden ja muun maailman välillä. Lukija saa myötäeläen pohtia, kuka minä olen ja olenko suomalainen vai ruotsalainen.
2021: Helena Immonen romaanista Operaatio Punainen kettu
Raadin perustelut:
Helena Immosen romaani Operaatio Punainen kettu (Crime Time 2021) kertoo Suomen ja Venäjän välisestä kriisistä, joka saa alkunsa siitä, kun Suomi lähtee Ruotsin tueksi puolustamaan miehitettyä Gotlantia. Tarinan edetessä mukaan tulevat ilmatilaloukkaukset, tahallaan aiheutettu vatsatautiepidemia, mobiiliverkkojen katkaiseminen ja varsinainen sotatilanne.
Kirjan keskeiset henkilöt ovat aktiivireserviläiset Riina Koivu ja hänen veljensä Joni Koivu. Kerrontaa on myös Puolustusvoimissa työskentelevän Riinan puolison Mikaelin sekä miehityksiä operoivan Dimitrin näkökulmasta. Kirjassa valotetaan myös sitä, miten sotatilanne vaikuttaa kotona oleviin. Miten Jonin viimeisillään raskaana oleva tyttöystävä murehtii tai miten poikkeustilanne vaikuttaa Riinan ja Mikaelin päiväkoti-ikäiseen Topiakseen.
Operaatio Punaisen ketun vahvuutta on tuore näkökulma usein kotimaisissa trillereissä käytettyyn aiheeseen. Toimijana tässä ei ole kaikenvoittava sankari, vaan tavalliset, nuoret ihmiset, joiden on selviydyttävä ylivoimaisista tehtävistä. Immosen teos tuo myös pohdittavan näkökulman Suomessa ja Ruotsissa jatkuvasti ajankohtaiseen NATO-keskusteluun.
Immosen kerronta on napakkaa ja alan tietämys erinomaista. Kirja on myös varsin jännittävä ja hyvin todentuntuisena se tuo sodan uhan pelottavan lähelle.
2020 : Pekka Hyyti romaanista Tummat pilvet eilisen
Raadin perustelut:
Pekka Hyytin romaani Tummat pilvet eilisen (Myllylahti, 2019) liikkuu aikakaudessa, jota kotimaisissa historiallisissa rikosromaaneissa on tarkasteltu viime vuosina runsain mitoin. Sisällissotaa välittömästi edeltänyt aika ja sitä seuranneet vuosikymmenet ovatkin kiitollisia tarkasteltavia, sillä sodan traumat umpeutuivat hitaasti, poliittiset jännitteet kuohuivat niin julkisuudessa kuin pinnan alla ja kieltolaki sekä lisäsi rikollisuutta että heikensi lainkuuliaisuutta.
Tähän saumaan Hyytin teos asettuu. On vuosi 1929 Tampereella ja romaanin taustalla on kaksi todellista tilannetta, kaupungin 150-vuotisjuhlavuosi sekä höyrylaiva Kurun traaginen haaksirikko. Nämä tapahtumat ja aikakauden kuvaus moninaisine piirteineen ovat teoksessa luontevasti mukana, paikallishistoria linkittyy sujuvasti ajan yleiseen kehitykseen.
Teoksen päähenkilöt, kurulaisena maalaispoikana kaupunkiin poliisiksi tullut Voitto Karhu ja keskiluokkainen toimittajaneitonen Ina Djurling, muodostavat äkkiä ajatellen epäsovinnaisen, mutta käytännössä hyvin toimivan, uskottavan kaksikon. He ryhtyvät selvittämään henkirikosten sumaa vailla ennakkoluuloja, joita sen sijaan osalla poliiseja on.
Teoksen erityisiä ansioita ovat sujuva dialogi ja virheetön kieliasu. Kaiken lisäksi valitettavan usein rikosromaaneja kiusaavat kerronnallinen tyhjäkäynti ja turhat sanat puuttuvat tyystin. Ilmaisu on kannesta kanteen napakkaa ja täsmällistä. Harvasta esikoisteoksesta voi sanoa samaa kuin tästä, että sille ja sen päähenkilöille toivoo mielihyvin jatkoa.