Vuoden johtolanka 2026 -ehdokkaat
Suomen dekkariseura ry
Tiedote
julkaisuvapaa 3.12.2025 klo 16.15
SUOMEN DEKKARISEURAN VUODEN JOHTOLANKA 2026 -PALKINTOEHDOKKAAT
Suomen dekkariseura jakaa vuosittain Vuoden johtolanka -kirjallisuuspalkinnon. Tänään julkistamme kuusi palkintoehdokasta, joista yksi teos voittaa Vuoden johtolanka -palkinnon vuoden parhaasta kotimaisesta fiktiivisestä jännityskirjasta. Voittaja ilmoitetaan 3.2.2026. Samassa yhteydessä palkitaan myös vuoden paras esikoisdekkari sekä jaetaan Ulkomainen dekkaristi -palkinto. Ensimmäistä kertaa palkitsemme myös parhaan lasten ja nuorten dekkarin uudella Johtolanka junior -palkinnolla.
Ehdokkaat on valinnut kolmihenkinen Vuoden johtolanka -raati, jonka jäsenet ovat Päivi Kuntze (puheenjohtaja), Anssi Linkoaho ja Marja Litja-Salminen. He valitsevat myös lopullisen voittajan. Raati hyväksyi kilpailuun 99 tänä vuonna ja vuoden 2024 lopussa ilmestynyttä dekkaria.
”Halusimme lukea hyviä tarinoita ja toiveemme toteutui. Vuoden dekkarisato on ollut erinomainen – siitä kiitos kirjailijoille, kustannustoimittajille ja kustantamoille. Tavoittelemme hyvää ja positiivista oloa lukemisen jälkeen, vaikka tarina olisi synkkä ja henkilöt ikäviä. Hyvä kirja syöpyy mieleen, mutta jättää halun lukea se uudelleen. Arvostamme myös sopivasti älyllistä huumoria. Rikos- ja jännityskirjallisuuden lajivalikoima on laajentunut viime vuosina”, Vuoden johtolanka -raadin puheenjohtaja Päivi Kuntze toteaa.
”Olemme saaneet tutustua tänä vuonna peräti 20 esikoisdekkariin ja iloksemme ne ovat erittäin laadukkaita. Hienoa, että alalle on saatu uutta, tuoretta verta ja uusia, ennakkoluulottomia avauksia! Annamme poikkeuksellisesti palstatilaa myös kolmen esikoisdekkarin lyhytlistalle, koska ne ovat sen ansainneet”, hän jatkaa.
Vuoden johtolanka 2026 -palkintoehdokkaat raadin perusteluineen ovat:
Pekka Hyyti: Huhtikuun kymmenen päivää (Myllylahti)
Komisario Voitto Karhu lähipiireineen vie lukijan mukaan vuoden 1942 kevääseen keskelle Tampereen historiaa. Elävän ajankuvan konkari Hyyti on omaääninen historian tulkitsija ja sota-ajan vahva tuntija. Sen pohjalta hän on luonut mielenkiintoiset hahmot kertomukseen. Kotirintaman tärkeät vastuuhenkilöt tunteineen ja tuntemuksineen sytyttävät jännittävän tarinan. Myös kaupunkia terrorisoivat aktivistit on kuvattu vahvasti ja heidän tarkoitusperänsä on helppo ymmärtää. Kirja tuo lukijalle mieleenpainuvaa tietoa niin lastensuojelun menneisyydestä kuin metsäkaartilaisten sabotaaseistakin.
Helena Immonen: Horros (Docendo)
Havu-sarjan avaus esittelee kadettikoulun traagiseen onnettomuuteen keskeyttäneen Antto Havun. Päähenkilön taustoitus on poikkeuksellisen vahvaa niin vaikean äitisuhteen kuin lapsuuden parhaita päiviä tarjonneen isoisän tarinan kautta. Immonen luo lukijalle todentuntuisia kauhukuvia uudenlaisista teknisistä ja lääketieteellisistä sovelluksista, jotka toteutuessaan sekoittaisivat maailmanpolitiikan. Kognitiivinen sodankäynti ja psykologinen informaatiovaikuttaminen pelottavat ja kiehtovat lukijaa. Vankka inhimillisyys pehmentää hienosti ajankohtaista ja globaalia jännitysnäytelmää.
Risto Isomäki: Krakenin saari (Into)
Meribiologi Martti Ritola ryhtyy tutkimaan pienoissukellusveneen mystistä tuhoutumista Teneriffan rannikolla. Merenpohjan kanjoneissa rikokset kohdistuvat luontoon ja tähän ainoaan planeettaamme Maa. Toimintaympäristö eliöineen ja meren syvänteineen on kiehtovasti ja asiantuntevan täsmällisesti kuvattu. Arvostamme kirjailijan tutkijamaista kirjoitusotetta, eli tiivistä, jäsenneltyä, faktapohjaista ja perusteltua kerrontaa. Tämä ekotrilleri ansaitsee paikkansa kärkijoukossa tuoden raikkaan merellisen tuulahduksen jännitysgenreen. Lukijan on vaikea erottaa totta fantasiasta, mutta erinomainen selitysosio kirjan lopussa auttaa.
Matti Laine: Isänsä tytär (Bazar)
Uusi sarja esittelee Kovasen pienen perheen: tytär Kata toimii Armadillo-järjestössä, joka suojelee maalitettuja henkilöitä. Hänen työnsä ja rankat huvinsa ovat Berliinissä. Isä Rene on jättänyt poliisityön taakseen ja hautautunut Lappiin. Laine rakentaa koukuttavia draamoja, joten tarina ja juoni pitävät otteessaan alusta loppuun. Kirja tarjoaa huikeaa kielenkäyttöä sekä elävää ja tiivistä kerrontaa. Sympaattiset ja uskottavat, vaikeuksiin ajautuneet antisankarit nousevat lopuksi pinnalle. Pahan kurimuksessa löytyy myös huumoria, lämpöä ja humaani taustavire. Kovasen perheen maailmassa opitaan, että mikään ei ole mustavalkoista, eniten on harmaata.
Christian Rönnbacka: Armoton (Bazar)
Porvoon poliisin rikostutkintaryhmä komisario Antti Hautalehdon johdolla saa selvittääkseen kirkkoherraan ja hänen puolisoonsa kohdistuvan kiusaamistapauksen. Poliisiasema työpaikkana moninaisine ihmissuhteineen on kuvattu persoonallisesti ja lämmöllä. Kirjan juonikuviot ovat mutkikkaita ja tutkinnan kiemurat kohdillaan. Konnat eivät ole tyhmiä ilkimyksiä vaan asiansa osaavia rikollisia, joilla on yllättävät taustat. Rönnbacka kirjoittaa nautittavan sujuvaa, moitteetonta tekstiä, joka vangitsee lukijan. Porvoon tuntija nauttii autenttisesti kuvatuista tapahtumapaikoista.
Antti Tuomainen: Hyvällä tai sahalla (Otava)
Kirja on mukaansatempaava ja koukuttava tarina rahavaikeuksiin joutuneesta sahanomistaja Heikistä, ruumiista, joka ei olekaan kuollut sekä rahan voimasta. Pikkukylän tapahtumaympäristö on kuvattu kiinnostavasti. Ihmiskuvaus suviyössä on lämmintä ja kielenkäyttö suvereenia. Tuomainen on löytänyt oivan keinon saada pahiksia pois pelistä ikään kuin vahingossa. Kirja tarjoaa lukijalle uskomattomia juonenkäänteitä, jotka itkettävät ja naurattavat yhtä aikaa. Silti hauskuuttaminen ei ole päälle liimattua, vaan muhii kerronnassa koko ajan. Kielikuvien valikoima on rikas, ja kerronta soljuu kuin itsestään.
Vuoden esikoisdekkari -palkintoehdokkaat ovat
Tatiana Elf: Huijari (Into)
Tatiana Elf on Etelä-Afrikassa syntynyt helsinkiläinen käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän on tuttu nimi useiden tv-draamojen taustalta. Kirja on henkeäsalpaava psykologinen trilleri Rebekka Nummesta, joka yrittää paeta pimeää puoltaan. Sosiopaatti päähenkilönä on rohkea, uudenlainen ja ajattelua uudistava tuttavuus. Kirjassa on elokuvallisia, nopeita leikkauksia sekä monipuolista ja painavaa dialogia. Ihmiskuvaus on tarkkaa ja syvällistä. Taitavasti kuvatut, epämiellyttävätkin henkilöhahmot ja luonteenpiirteet herättävät lukijassa monia kysymyksiä. Onko Rebekka sankari vai rikollinen, onko sosiopatia hänen vahvuutensa?
Piia Helander: Helios (Karisto)
Piia Helander on hyvinkääläinen laskentasihteeri ja esikoiskirjailija. Hän on ikuinen “heppatyttö”, jonka kotona asustaa myös koira ja kolme kissaa. Freelance-toimittaja Sandra Dahlqvistin juttumatka hevostallille päätyy murhatutkinnaksi yhdessä konstaapeli Ossi Hietalan kanssa. Päähenkilöiden taustat kuvataan uskottavasti. Helander nostaa kirjassaan esiin vakavan kysymyksen eri urheilulajeissa toimivien auktoriteettien, valmentajien ja muiden aikuisten vastuusta. Nuorten haaveet ja ristiriidat on oivaltavasti kuvattu. Kirja puhuttelee todennäköisesti myös nuoria lukijoita.
Joel Kangas: Kaamos (Karisto)
Joel Kangas on inarilaislähtöinen esikoiskirjailija ja muusikko, joka työskentelee kehitystehtävissä pankkialalla. Mikkal Moilanen, lappilaistaustainen helsinkiläispoliisi, lähtee virkistävästi ratkaisemaan uniongelmiaan terapeutin kanssa. Rikoksen selvittely kuljettaa lukijaa vaivattomasti nykypäivän Helsingistä, Hämeenlinnasta ja Norjan Vesisaaresta 1990-luvun Muotkatunturiin. Poliisien tiedostamattomiin ja tiedostettuihin ennakkoluuloihin, jotka muokkaavat ja vääristävät ajattelua, pureudutaan herättävästi. Henkilögalleria on monipuolinen ja ihmiskuvaus syvällistä. Kerronta on jännityksen täyteistä, ajoittain jopa ahdistavaa.
Lisätietoja antavat:
Päivi Kuntze, Vuoden johtolanka -raadin puheenjohtaja, Suomen dekkariseura,
puh. 050 60080, paivi.a.kuntze[at]gmail.com
Sini Paloheimo, Suomen dekkariseuran hallituksen puheenjohtaja,
puh. 040 5615203, sinipaloheimo[at]gmail.com
