Vuoden johtolanka 2023 luovutettu

Poimintoja Vuoden johtolanka -palkintotilaisuudesta 7.2.2023 

Suomen dekkariseura ry:n Vuoden johtolanka -palkinto edellisvuoden parhaasta kotimaisesta jännityskirjasta myönnettiin Virpi Hämeen-Anttilalle romaanista Vapauden vahdit (Otava 2022). Se on yhdeksäs Karl Axel Björkin tutkimuksista kertova teos.

Otavan kaunokirjallisuuden kustannusjohtaja Antti Kasperin kiitossanat Virpi Hämeen-Anttilalle

”Juuri laskin, että Virpin ja Otavan yhteinen tie alkoi aika lailla kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 2003 romaanilla Suden vuosi. Siitä on lähtenyt aika uskomaton kirjailijanura: yli kaksikymmentä julkaistua romaania, nuortenkirjoja, tietoteoksia. Muistan myös, kun mennään kymmenen vuotta taaksepäin, kun Virpi ensimmäisen kerran kertoi minulle – silloiselle kustannustoimittajalleen – aikovansa ryhtyä kirjoittamaan historiallisia jännäreitä. Minulle tuli heti ”dream come true” -olo. Virpi on uskomaton tarinankertoja, juonenpunoja sekä henkilöiden luoja. Lisäksi hän on huikea historian tuntija. 1920-luvun Helsinki on uskomattoman kiehtova, hieno ympäristö. Yhdeksän kirjaa myöhemmin voin todeta, että unelma on enemmän kuin toteutunut. Karl Axelin tutkimuksista on tullut käsite suomalaiseen rikoskirjallisuuteen. Sydämelliset onnittelut, Virpi!”

Ote Virpi Hämeen-Anttilan kiitospuheesta: "Olen erittäin otettu tästä palkinnosta! Dekkarikansa on kriittistä, ei heille mikä tahansa kelpaa. Jo vakinaisen lukijakunnan saaminen on haastavaa. Kun vielä saa Dekkariseuran Johtolanka-palkinnon voi sanoa, että silloin on ura mallillaan! Tämä palkinto on erittäin suuri rohkaisu. Saatuani tiedon voitosta, juhlin itsekseni etukäteen monta päivää. Vaikka olen dekkarikirjailija ja tottunut kätkemään johtolankoja ja syyllisiä, tästä palkinnosta oli todella vaikea pysyä vaiti ja pitää tieto salassa. Kiitän Suomen dekkariseuraa tästä suuresta kunniasta! Pidän tätä kaivattua, janottua palkintoa urani yhtenä merkittävänä huippukohtana."

Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja luovutettiin Simo Haliselle romaanista Tyttö joka katosi (CrimeTime 2022)

”Kirjani ei ole verinen rikosromaani, tämä on romaani, jossa on rikos. En itse ole sellaisten rikosromaanien ystävä, jotka keskittyvät poliisitutkintaan. En myöskään ole ruumiiden, sarjamurhien tai salaliittojen enkä räjähtävien pommien ystävä. Siksi tämä palkinto ja se, että tämä kirjani meni näin kollektiivisesti läpi, lämmittävät sydäntäni.” (Ote Simo Halisen kiitospuheesta)

Viime vuoden johtolankavoittaja Niko Rantsi otti perinteiset sormenjäljet voittajilta.

Ote Hornanlinna -kunniakirjan vastaanottaneen Raimo Salokankaan kiitospuheesta:

"Olimme aivan häkeltyneitä kuullessamme tästä harvinaisesta kunnianosoituksesta. Kun katsoimme Dekkariseuran sivuilta aikaisemmat voittajat, olimme entistä häkeeltyneempiä. Voittajien joukossa oli laajan tuotannon tehneitä kirjailijoita sekä Matti Kassila. Ja nyt me olemme ikään kuin samassa nipussa. Blue Moon -kustantamon tarina on pitkä. Ulla oli 1990-luvulla sanomalehti Keskisuomalaisen dekkarikriitikko. Raahasimme Ullan kanssa Lontoosta matkalaukullisen dekkaripokkareita ja olimme hyvin kartalla siitä, mitä maailmalla julkaistiin. Ulla ihmetteli minulle, miksi tätä ja tuota ei julkaista suomeksi. Tältä pohjalta aloitimme julkaisutoimintamme. Kaupallista menestystä emme koskaan saavuttaneet mutta pystyimme jatkamaan toimintaamme, koska ei se tappiollistakaan ollut. Tämä palkinto on meille tärkeä, koska saamme tämän myötä asiantuntijoiden kiitokset tekemästämme työstä. Olemme otettuja ja kiitollisia tästä kunnianosoituksesta."

Ote Åsa Larssonin, Ulkomaisen kunniakirjan pokanneen ruotsalaiskirjailijan, kiitostervehdyksestä. Alkuperäinen kiitospuhe näytettiin videotervehdyksenä, jonka jälkeen Leena Korsumäki luki siitä käännöksen, josta tässä siitä ote:
"Kunniakirja merkitsee minulle erityisen paljon, sillä olen aina kokenut, että kulttuurin ja kielen, josta kirjailijuuteni on syntynyt, kuuluu pikemminkin suomalaiselle kulttuurille ja kielelle kuin ruotsalaiselle. Aivan kuten isoisäni Erik Larsson voitti hiihtokultaa talviolympialaisissa vuonna 1936. Hänkin tunsi voimakkaampaa yhteenkuuluvuutta suomalaisten hiihtäjien kuin ruotsalaisten joukkuetoveriensa kanssa."

Lue lisää palkittujen ajatuksista Ruumiin kulttuurista 1/23.

Lisää tietoa Johtolangasta ja palkintotilaisuudesta löytyy myös Dekkariseuran etusivulta. Alla kuvasatoa tilaisuudesta.