Agatha Christie -ilta Kallion kirjastossa kiinnosti kuulijoita

Viime vuoden juhlavuosiäänestyksessä klassikkodekkaristi Dame Agatha Christie (1890-1976) piti edelleen pintansa kärkisijalla ollen äänestyksen ylivoimainen voittaja.

Vuonna 2013 CWA (The Crime Writer´s Association) valitsi Agatha Christien kaikkien aikojen parhaaksi dekkarikirjailijaksi. Vuonna 1971 kuningatar Elisabeth II aateloi dekkarikuningattareksikin tituleeratun Agatha Mary Clarissa Christien Dameksi tämän kirjallisten saavutusten johdosta.

Ensi vuonna Christien kuolemasta tulee viisikymmentä vuotta, Robert Ackroydin murhan ilmestymisestä sata vuotta.

Oli siis luontevaa valita Christien tuotanto maaliskuun dekkari-illan aiheeksi. Edellisen kerran aiheesta järjestettiin seuramme vetämä teemailta yli kymmenen vuotta sitten.

Kallion kirjastossa maaliskuun ensimmäisenä tiistaina aiheesta olivat keskustelemassa Dekkariseuran hallituksen varapuheenjohtaja Leena Korsumäen johdolla dekkariharrastaja, kustantaja Outi Karemaa sekä dekkareita suomentava Jaakko Kankaanpää.

Kolmikko kertoi omasta pitkäaikaisesta suhteestaan Agatha Christien kirjoihin ja niiden voimakkaasta positiivisesta vaikutuksesta dekkariharrastukseensa ja työhönsä. He analysoivat monipuolisesti Christien tuotantoa ja hänen käyttämäänsä kuranttia kieltä.

Keskustelussa tehdään poikkeuksellisesti hieman juonipaljastuksia, koska lähes jokainen seuramme jäsen on Christien tuotantoa laajasti lukenut.

Vaikuttava dekkarikuningatar

Kirjailijan oma elämä oli kuin salaperäinen arvoitus. Christiestä on julkaistu myös useita elämäkertateoksia, joista kolme on käännetty suomeksi. Hänestä on tehty myös erinomaisia dokumenttielokuvia.

Christien merkitys maailman käännetyimpänä kirjailijana kertoo osaltaan hänen painoarvostaan. Hänen tuotantonsa elää eri formaateissa: kirjojen pohjalta on tehty lukuisia näytelmiä, elokuvia ja tv-sarjoja.

”Suomessa suosituimmat luettavat ovat Aku Ankka ja Agatha Christie”, Outi Karemaa nauratti yleisöä, joka sai kertoa myös omat Christien lempikirjansa.

Dekkariseuran puheenjohtaja Sini Paloheimo nosti tilaisuudessa esille kysymyksen Christien kirjoissa nykyisin parjatun rasismin esiintymisestä ja tästä johtuvasta mahdollisesta teosten retusoinnista. Tähän liittyen yhtenä kuriositeettina mainittiin, että And Then There Were None -kirja on alun perin suomennettu nimellä Eikä yksikään pelastunut.

Christien suosima suljetun paikan arvoitus juonikuviona kiehtoo edelleen, joten kasvamassa on uusia Christie-sukupolvia.

Keskustelun aikana (noin tunnin kohdalla) tapahtui myös kerrassaan mystillinen tapaus: lamppu poksahti pimeäksi ja osa keskustelusta käydään siksi pimeässä. Oliko Dame Agatha Christie tapahtumassa mukana velmuilemassa?

(Teksti: Päivi Remes, kuva Sini Paloheimo ja kirjojen kansikuvat kustantajalta WSOY, Loisto)

Keskustelusta on katsottavissa tallenne, joka löytyy Dekkariseuran Facebook-sivulta.

https://www.facebook.com/dekkariseura/videos/1174907177680524