Ruumiin kulttuuri 1/2010 sisällysluettelo

Pääkirjoitus

Ansa yllätti myös Marko Leinon

Kirjoittamisen sekatyömieheksi itseään kutsuva kirjailija ja filmikäsikirjoittaja Marko Leino nappasi Vuoden johtolanka 

-palkinnon jykevällä rikosromaanillaan Ansa. Romaanin juoni yllätti myös tekijän itsensä täydellisesti. ”En ollut tietoisesti ajatellut, että asiat menisivät niin kuin ne sitten menivät”, Leino sanoo.

Palkintoraadin perustelut

Ulkomaisen jännityksen kunniakirja

myönnettiin tänä vuonna englantilaiselle nykydekkarin mestarille P. D. Jamesille.

Dekkareista, rakkaudella

Leena Korsumäki esittelee Jamesin tuoreen tietokirjan Talking about Detective Fiction, joka on päässyt Yhdysvalloissa jo Edgar-palkintoehdokkaaksi.

James Ellroy tietää olevansa nero

Amerikkalaisen rikoskirjallisuuden supertähti James Ellroy aiheutti todellisen mediamylläkän vieraillessaan Suomessa helmikuun alussa. Heikki Ollikaisen haastattelussa Ellroy – omien sanojensa mukaan ”megalomaaninen nero” – muistuttaa, että kirjallisuus, jonka kieli ei ole raakaa, ei ole kirjallisuutta lainkaan eikä säilytä merkitystään.

10 minun mieleeni

Mielidekkareitaan paljastaa Paula Arvas, viime syksynä tohtoriksi väitellyt kirjallisuudentutkija ja Ruumiin kulttuurin Koekeittiön monipuolinen emäntä.

Nokkela ja vakava Håkan Nesser

Helsingissä tammikuussa pistäytynyt Håkan Nesser kertoo, että hänen suhteensa kahden romaanisarjansa päähenkilöihin, Van Veetereniin ja Barbarottiin, on ollut aivan erilainen.”Minun täytyy aina kysellä Van Veetereniltä, voinko kirjoittaa tätä sinusta. Barbarottia voin sen sijaan kontrolloida, hän on kymmenisen vuotta minua nuorempi”, Nesser hymyilee.

Yhä murhat jatkuvat

Pitkä lista vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon dekkariuutuuksia.

Rikoksien Porras

Kirsti Porras (1908–1986) oli suomalaisen naisdekkarin uranuurtaja, joka kirjoitti 1940-luvulla kolme tyylikästä salapoliisiromaania. Veikko Lindroos luo katsauksen Portaan elämään ja tuotantoon.

Mystinen Hornanlinna

Arvoituksellisen exlibriksen vuodelta 1926 on signeerannut Richard Horna.

Jean-Christophe Grangé kirjoittaa pahuudesta ja puhuu rakkaudesta

”Olen oppinut, etten enää tapa kaikkia lopussa. Lukijatkaan eivät pidä siitä”, sanoo ranskalainen menestyskirjailija Jean-Christophe Grangé, jota Tiina Torppa kävi haastattelemassa Pariisissa.

Kuolleita

Wagner säveltää Turussa inhimillistä draamaa

Saksalainen Jan Costin Wagner on sijoittanut uusimmat dekkarinsa Suomen Turkuun ja kuvannut niissä turkulaisen komisarion Kimmo Joentaan tutkimuksia.

Leffa- ja dvd-mania

Katselussa muun muassa kolme kovaa uutuusfilmiä: BBC:n 1980-luvun minisarjaa hyödyntävä Pimeyden ytimessä, Guy Ritchien omintakeinen klassikkohahmon tulkinta Sherlock Holmessekä Martin Scorsesen komea Dennis Lehane -filmatisointi Suljettu saari.

Brownin arvoituksia, Coxin selityksiä

Dan Brownin menestystrilleri Kadonnut symboli sai pikavauhtia seurakseen Simon Coxin tietokirjan, joka tarjoilee selityksiä ja taustoja Brownin romaanin arvoituksille.

Rikoskirjallisuuden minioppimäärä

Juha-Pekka Koskinen antaa tietokirjassaan vinkkejä kohti täydellistä rikosromaania.

Kirjakäräjät

Ruumiin kulttuuri 1/2010: English Summary

The Finnish Whodunnit Society gave away the annual Clew of the Year award in mid-February in snowbound Helsinki. This time it went to Marko Leino for his crime novel Ansa (Trap), judged to be the “best deed in the field” in 2009. Leino is a successful scriptwriter as well as a novelist, and the jury rightly points out that the winning novel “is characterized by fast cuts, transfers of narrative perspective from person to person”. At the core of the noir style story is illegal drug trade, increased amounts of heroin being smuggled from Russia to Western Europe. “Leino builds his novel in the way of a traditional tragedy. Choices between good and evil, right and wrong, are only weighed in the moral grey area,” the jury observes.

Leino tells his interviewer Tuula Okkonen that the plot was a surprise to the author himself. “I hadn’t consciously thought that things would go the way they did. I felt disconsolate when I saw the last picture of how the story would end,” he explains (“Marko Leino Was Trapped by His Trap”).

The special commendation reserved for a foreign author was given to P. D. James, master of modern crime writing. The Board of our Society explained the decision: “To begin with, James produced detective fiction in the classic tradition, and over the years her novels have developed into brilliant literature by any criteria. – – P. D. James is one of the crime writers whom we must thank for the increased appreciation of the genre by readers as well as critics and researchers.”

James Ellroy, superstar of American crime literature, set off an orgy of media hype when visiting Finland for the first time in early February. Among the twenty some “lucky” interviewers from the press and television was this quarterly’s Heikki Ollikainen to whom Ellroy stated that he builds his novels like symphonies. The themes are repeated, Ellroy improvises with form and says he looks for influences in Bruckner and Sibelius. The style of his novels is a mixture of ingredients: Ellroy thinks literature with no crude language is not literature at all, and not meaningful. “I care fuck all for what people think about the language in my books,” he says. (“James Ellroy Knows He’s a Genius”)

Swedish crime writer Håkan Nesser, now living in London, is known in Finland for his ten Van Veeteren novels. His more recent Barbarotti series has not yet been translated into Finnish. Nesser visited Helsinki in January and told us that he finds his relationships with the two protagonists have been quite different. Van Veeteren is ten years older than Nesser himself, so “he knows more about life than I do. I have to keep asking him ‘can I write this about you’. Barbarotti I can control. He’s some ten years younger than I am so I know what I’m talking about,” Nesser smiles (“Witty and Serious Nesser”).

“I have learnt not to kill them all at the end. The readers don’t like that either,” says French bestselling author Jean-Christophe Grangé, interviewed by Tiina Torppa in Paris. Grangé’s thrilling Miserere came out in Finnish last autumn; the author says its subject is derived from real life: “There was a horrifying sect called Coloni in Chile, practising paedophilia and violence, and that’s what I describe in my book.” (“Jean-Christophe Grangé Writes about Evil and Talks about Love”)

German author Jan Costin Wagner has located his latest crime novels in Finland, in the country’s oldest town Turku, depicting Inspector Kimmo Joentaa’s investigations. For Wagner, Finland is “another homeland”: his visual artist wife is Finnish-born and the family spend their summers in Finland, occasionally also a week or two at other times of the year. Kimmo Joentaa is a melancholy man: his wife dies at the age of 25, and Kimmo lives a kind of second life, is open to extreme situations and copes with them better than most people. “He doesn’t only solve crimes, he connects with people’s innermost feelings and knows how to help them,” Wagner says (“Wagner Composes Human Drama in Turku”). 

Other items

 Kirsti Porras (1908–1986), pioneer of Finnish female crime writing, published three elegant detective novels in the war time, between 1942 and 1945. Veikko Lindroos offers us a thoroughgoing study of her life and works (“Porras and Crime”).

 Literary scholar and doctor Paula Arvas, known to this quarterly’s readers especially through her “A Dish to Die For” series, has listed her ten favourite crime books (“My Top Ten”).

 Movie Maniacs have viewed and reviewed three tough new films: Edge of Darkness, adaptation of the renowned 1980s BBC mini series, Guy Ritchie’s Sherlock Holmes, idiosyncratic interpretation of the classic figure, and Martin Scorsese’s masterful Dennis Lehane filmatization Shutter Island.

 Capital sentences: our incorruptible jurors pass judgment on more than 40 crime books of late 2009 and early 2010. 

Translated by Liisa Koskinen