Leena Korsumäki

Suomi-dekkari matkalla maailmalle

Vaikka ”vienninedistäjä” Lasiavain-palkinto meni tänäkin vuonna ohi suomalaiskirjailijan näppien, dekkarivientirintamalle kuuluu hyvää.

Saksa on ollut jo vuosia suomalaisen rikos- ja jännityskirjallisuuden vientiveturi. Kymmenen viime vuoden aikana on saksannettu yksi tai useampi teos kaikilta näiltä kirjailijoilta: Tapani Bagge, Marita Gleisner, Matti Yrjänä Joensuu, Marko Kilpi, Pentti Kirstilä, Leena Lehtolainen, Marko Leino, Reijo Mäki, Harri Nykänen, Outi Pakkanen, Ilkka Remes, Markku Ropponen, Matti Rönkä, Jarkko Sipilä, Taavi Soininvaara, Sirpa Tabet, Eeva Tenhunen.

Heidän kanssaan on hyvä matkata Frankfurtin kirjamessuille, kun Suomi on teemamaana 2014. Messuille ehtii myös ilmestyä lisää käännöksiä, joita on saksantamassa useita ammattilaisia. Kiitokset upeasta työstä kuuluvat kaikille, mutta nimeltä kiitän tässä Gabriele Schrey-Vasaraa, Stefan Mosteria, Regine Pirscheliä ja Peter Uhlmannia, joiden käännöslistat ovat pisimmät Filin tietokannassa.

Suomalaiset dekkarit kiinnostavat ympäri maailmaa, ja käännöksiä ilmestyy lukuisilla kielillä. Leena Lehtolaisen kirjojen oikeuksia on myyty 26 eri kielelle. Antti Tuomaisen Parantajan oikeuksia on myyty pariinkymmeneen maahan. Matti Röngän romaaneja on julkaistu kymmenellä kielellä.

Maailman ja Frankfurtinkin valloittamiseen tarvitaan kuitenkin myös käännöksiä englanniksi. Näkymät tälläkin kielisaralla ovat lupaavat. Uudisraivaajatyön Yhdysvalloissa aloitti muutama vuosi sitten minnesotalainen Ice Cold Crime -kustantamo, jonka perustaja Jouko Sipilä julkaisi ensin veljensä Jarkon pari kirjaa, mutta on nyt julkaissut myös Harri Nykästä ja uusimpana Seppo Jokista.

Tammikuussa uutisoitiin Leena Lehtolaisen englanninkielisten käännösoikeuksien myymisestä Amazon Publishingille, ja Ensimmäinen murhani ilmestyy Yhdysvalloissa joulukuussa. Britanniassa on tänä vuonna ilmestynyt Harri Nykäsen Ariel. Tuomaisen Parantajankäännösoikeudet on myyty Yhdysvaltoihin. Eikä sovi unohtaa suomenamerikkalaisen Jim Thompsonin kirjoja, jotka eivät käännöstä tarvitse.

Verrattuna ruotsalaisdekkareiden maailmanmenestykseen olemme vielä lähtötelineissä. Mutta pää on avattu. Suomessa kääntäjäkonferenssissa vieraillut yhdysvaltalainen Owen Witesman – muun muassa Jokisen ja Lehtolaisen kääntäjä – kertoo Filin blogissa iloitsevansa siitä, että myös isommat amerikkalaiskustantajat ovat alkaneet kiinnostua suomalaisesta kirjallisuudesta.

Meillä on samanlainen yhteiskunnallisen dekkarin peruspohja kuin maailmalla suosituilla skandinaavisilla dekkareilla, mutta meidän on myös mahdollista erottautua. Meillä on omituinen kieli ja omituiset nimet. Meillä on pitkä yhteinen raja itänaapurin kanssa. Joidenkin saksalaiskriitikkojen mukaan suomalaisessa dekkarissa on myös enemmän huumoria kuin synkistelevissä ruotsalaisissa.