Riitta Saarinen

Indrek Harglan
apteekkari ratkoo murhia 1400-luvun Tallinnassa

Virolainen Indrek Hargla on tunnettu kotimaassaan scifi-kirjallisuuden ykkösnimenä. Nyt hän on kuitenkin julkaissut lyhyessä ajassa kolme dekkaria ja kaksi novellia, joissa selvitetään rikoksia keskiaikaisessa Tallinnassa. 

”Olen ollut yllättynyt lukijoiden reaktiosta. Dekkarit ovat saaneet osakseen paljon enemmän huomiota kun scifi-kirjani”, kertoo Indrek Hargla, 41, joka on kirjoittanut kaikkiaan parikymmentä romaania ja novellia.

Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus (Moreeni)”Aloin kirjoittaa dekkarisarjaa apteekkari Melchiorista keväällä 2008. Ensimmäinen teos Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus julkaistiin 2010. Nyt olen kirjoittanut apteekkarista jo viisi tarinaa, joista kaksi on novelleja. Olen ajatellut jatkaa sarjaa ja mielessäni on jo 3–4 seuraavan kirjan aiheet.”

Harglan esikoisdekkari ilmestyi suomeksi lokakuussa. Teos on herättänyt kiinnostusta muuallakin ja sitä ollaan nyt kääntämässä ainakin ranskaksi.

Mutta kuinka Hargla tuli valinneeksi sankarikseen apteekkarin ja tapahtumien näyttämöksi 1400-luvun Tallinnan?

Täydellinen ympäristö
”1400-luku oli tärkeä ajanjakso Tallinnan historiassa. Kaupunkia alettiin rakentaa silloin. Se vaurastui ja kehittyi nopeasti. Ennen kaikkea Tallinna oli kauppiaiden kaupunki. 1400-luku oli kaupungissa vakaata aikaa, mutta seuraava vuosisata olikin sitten jo sotaa ja hävitystä.”

”Keskiaikainen Tallinna on täydellinen paikka rikosmysteereille. Siellä tehtiin politiikkaa ja siellä liikkui suuri raha. Ilmassa oli kilpailua, vaaraa ja salaisuuksia. Tallinna kukoisti silloin. Sillä oli tiiviit yhteydet läntiseen Eurooppaan, siellä vieraili paljon ulkomaisia kauppiaita ja killat toimivat aktiivisesti”, Hargla kuvaa.

Tallinnan vanhankaupungin ytimessä, Raatihuoneentorilla, sijaitsee yksi Euroopan vanhimmista apteekeista, joka on toiminut samalla paikalla ainakin 1440-luvulta saakka. Harglan kuvitteellisen apteekkari Melchiorin tarina alkaa vuodesta 1409.

”Apteekkari oli hyvin tärkeä ja keskeinen henkilö muutaman tuhannen asukkaan kaupungissa. Hänellä oli virallinen asema virkamiehenä. Apteekki toimi myös tavernana, joka myi alkoholia. Apteekkarilla täytyi olla sekä liikemiestaitoja että sosiaalisia taitoja ja hyvät suhteet joka suuntaan.”

”Uskon myös, että apteekkarit olivat uteliaita ihmisiä. Työnsä kautta he saivat tietoonsa ihmisten salaisuuksia. He tiesivät, mitä kaupungissa tapahtui. He olivat oppineita, osasivat latinaa ja muita kieliä ja olivat selvillä ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta. He tunsivat myös erilaisia yrttejä ja myrkyllisiä aineita.”

Kuolleet puhuvat
”Apteekkari Melchior sanoo, että hän tietää, kuinka puhua kuolleille. Kuolleet osaavat kyllä vastata, jos osaa vain kysyä oikealla tavalla.”

Kun Melchior ratkoo rikoksia, on hänellä tukenaan kolme tärkeää ihmistä. Vaimo Keterlyn tietää naisten tapaan monista asioista enemmän kuin miehensä. Hän kertoo Melchiorille kaupungilla kulkevista juoruista ja välittää tälle tärkeitä tiedonmuruja.

Apteekkarin varsinainen assistentti tutkimuksissa on Tallinnan oikeusvouti Wenzel Dorn. Toinen hyvä ystävä on dominikaanimunkki Hinricus.

”Melchior oli hyvin uskonnollinen ihminen, ei olisi voinut olla muutakaan. Uskonnolla ja lääketieteellä oli siihen aikaan vahva yhteys. Melchior oli kiinnostunut pyhimyksistä ja halusi tietää niistä mahdollisimman paljon”, Hargla toteaa.

”Ihmisen elämä oli keskiajalla lyhyt ja vaikea ja saattoi loppua hyvinkin äkkiä. Ihmiset ajattelivat pyhimyksiä ja puhuivat niistä koko ajan, niin kuin me puhumme nyt EU:sta. Pyhimykset liittyivät kiinteästi elämän eri puoliin, myös sairauksiin. Esimerkiksi päänsärkyyn voitiin liittää vaikka kymmenen erilaista pyhimystä, jotka saattoivat auttaa potilasta.”

Keskiaikainen ratkaisu
Hargla kertoo olevansa hyvin kiinnostunut kirjojensa aihepiiristä ja lukevansa siitä niin paljon kuin mahdollista. Tämä näkyy myös johtolangoissa ja arvoitusten ratkaisuissa, jotka liittyvät keskiaikaiseen ympäristöön.

”Vaikka tarinani ovat kuvitteellisia, täytyy minun tuntea aiheeni. Teen paljon taustatutkimusta. Käytän toisinaan hyväkseni myös biologivaimoni ja historioitsijasiskoni asiantuntemusta”, Hargla sanoo.

Hargla aloittaa kirjoittamisen yleensä työpäivän jälkeen iltakahdeksalta ja jatkaa työskentelyä 4–5 tuntia.

”Kirjoittaessa on pystyttävä työskentelemään kurinalaisesti. Se ei ole pelkkää inspiraatiota, vaikka työ vaatiikin paljon ajattelua ennen kirjoittamista. Mutta perjantai-iltaisin en kirjoita. Se on pyhitetty saunomiselle.”

Salanimellä kirjoittava Indrek Hargla syntyi Tallinnassa, mutta vietti lapsuutensa Tartossa.

Kirjoittaminen on Harglalle harrastus varsinaisen työn ohessa, vaikka hän onkin kirjailijana tuottelias. Hargla on opiskellut oikeustiedettä ja työskentelee päätoimisesti juristina.

Kirjailija asuu Tallinnan itäpuolella Viimsin niemimaalla, noin 15 kilometrin päässä Tallinnan keskustasta. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä.

Harglaa kuvataan erittäin tuotteliaaksi kirjoittajaksi, jolla on omintakeinen ajatusmaailma, uusia ideoita ja rikas mielikuvitus. Kirjailija on perehtynyt hyvin Tallinnan, Viron ja sen lähialueiden historiaan sekä keskiajan maailmaan ja sen legendoihin.

Indrek Harglan arvostuksesta kertoo se, että hänelle on myönnetty vuonna 2008 Tammsaaren ja vuonna 2009 Tuglasin kirjallisuuspalkinto.

Kirjailijan salanimi Hargla tulee etelävirolaisesta paikannimestä, kylästä josta kirjailijan suku on kotoisin. Seutu on tunnettu kauniista luonnostaan.

Olevisten kirkon suurin arvoitus on tarun mukaan sen rakentajan nimi. Jos se paljastuu, kirkko ja koko Tallinna tuhoutuvat.