Asko Alanen

Fred Vargas

– rikoksen aistimuksia ja historian havinaa

Ranskatar Fred Vargas rakentaa omaperäisiä murha-arvoituksia, jotka heijastavat Pariisin nykypäivään harvinaisen kiehtovia ja ajattomia historiallisia taustoja sekä menneeseen sidoksissa olevia henkilöhahmotuksia ja murhamotiiveja.

Kirjailijan vankka tieteen tuntemus heijastuu erityisesti historiaa tutkiviin ”kolmeen evankelistaan”. Komisario Adamsbergin poliisintyö on täysin toisenlaista, sillä hän hakee johtolangat selittämättömän vainunsa ja pahuuden aistimusten pohjalta.

Vuonna 1957 Pariisissa syntynyt Frédérique Audoin-Rouzeau aloitti kirjoittamisen jo ennen työskentelyä Ranskan kansallisessa tieteellisessä tutkimuskeskuksessa (CNRS). Hänen erikoisalaansa ovat keskiajan historia ja eloperäinen arkeologia, joiden piiristä hän on ammentanut merkittäviä juonteita murhamysteereihin. Mustarutto-tutkimuksensa triviaa ja ikivanhoja kirjallisia lähteitä Vargas sovelsi nykypäivän epidemiaa enteilevässä romaanissa Painu tiehesi ja pysy poissa.

Vargas jakaa taiteilijanimen kaksoissisarensa Joëlle Audoin-Rouzeaun kanssa, joka on tunnettu taidemaalari ja lavastaja Jo Vargas. Nimi on omaksuttu Ava Gardnerin roolinimestä Maria Vargas elokuvasta Paljasjalkakreivitär(1954). Ylevä ja pohjimmiltaan luonnonlapsen kaltainen elokuvahahmo symboloi ja inspiroi kirjailijan tapaa elää omien henkilöhahmojensa kautta piittaamatta tapakulttuurin ja normaaliuden rajoista. Suurenmoisen erikoiset ihmistyypit ovat historiallisten ja filosofisten viitteiden ohella Vargasin teosten mielenkiintoisin puoli.

Henkilöiden hahmotus on rennosti ja humoristisesti luonnosteltua. Ranskalaiset kansanihmiset sulautetaan ja muokataan aidosti eksentrisillä piirteillä ja paikallisluonteilla komisario Adamsbergin kotiseudulta Pyreneiltä Bretagnen rannikolle. Pariisin kaupunginosista löytyy tapakulttuurin ja geenipoolin taskuja, joiden yhteisöt ovat löytäneet oman elämäntyylinsä kanta-astujien ja muualta vaeltaneiden kesken. Tutkimuksen tie johtaa myös ihmisten juurille rannikon kaupunkeihin, sisämaan pikkukyliin tai Välimeren rantamille. Pyreneiden ihmissusijahtia kuvaava Kuriton mies nurinlöytää asetelmansa paikallisten kylien elämänmuodosta road-tripin kaltaisen juonen kulussa.

Erilaisten ympyröiden nainen
Vargasin kuvaamissa toisiaan leikkaavissa sosiaalisissa ympyröissä yksilöllisimpiä ovat murhaajat, joita johdattavat yleensä ajallisesti ja henkisesti syvälle juurtuneet motiivit. Purkautumisen hetket ovat rajut ja väkivaltaiset, mutta murtumien takana ovat pitkään kasautuneet kostonhimoiset tai pakkomielteiset patoumat. Tappohalu saattaa kantaa jopa sukupolvien ylitse.

Keskeiset poliisiroolit ovat myös henkilökohtaisen elämänkehän määrittämät. Adamsberg on vuoristolaisena moukkana pidetty hämäräperäinen ajattelija, joka on noussut merkittäväksi murhatutkijaksi selvittämiensä tapausten ansioilla. Hänen päättely- ja toimintatapansa vaikuttavat käsittämättömiltä niin kollegojen kuin muidenkin asianosaisten silmissä. Vaistollaan hän tunnistaa uhkat ja ennustaa arvoituksellisesti tapahtumien synkeän kehityksen.

Satunnaiselta vaikuttavan nuuskinnan ja pahuuden aistimusten tavoittelun täydellinen vastakohta ja näin ollen täydellinen työkumppani on ylikonstaapeli Danglard. Viiden lapsen yksinhuoltaja ja umpimielisyyteen taipuvainen viininkittaaja on tarkan pohdinnan ja rautaisten päätelmien erikoismies, joka kirkastaa esimiehensä havaintoja ympäröivät harmaat alueet. Kummankin yksityiselämää ohjaa toivoton romanttisuus, joka langettaa Adamsbergin harkitsemattomiin suhteisiin ja alistaa Danglardin elämään ilman naista.

Vargasin henkilögalleriaan kuuluvat arvoitukselliset naiset. Riippumaton Camille on vakiintunut vakiintumattomaksi ja levottomaksi rakkauden kohteeksi ja pitkiksi venyvien kaipausten unelmaksi. Mysteerit tuovat esiin variaatioita naistyypistä, joka hurmaa miehiä itsenäisyydellään, voimallaan ja selviytymisvaistollaan. Osalla heistä on salattu menneisyytensä äiteinä, tyttärinä, rakastajina, petettyinä neitseinä tai kaiken nähneinä prostituoituina.

Useimmiten naisten ansiosta Vargasin yksilöillä ja yhteisöillä on välimuotoja ja uusiutuvia sosiaalisia rakenteita. Välimuodoista keskeisin on ”kolmen evankelistan” kommuuni, jossa perinteisenä tutkijana toimii virkaheitto poliisimies ja neljänneksi pyöräksi ajautunut setämies.

Menneisyyden kolme kerrosta
Kolmen päähenkilön pienoisyhteisö asustaa syrjässä Pariisin ydinkeskustasta naapureinaan hiukan hienompaa asujaimistoa. Köyhät historiantutkijat asuttavat ränsistyneen talon kerroksia tutkimusperiodin mukaisessa järjestyksessä.

Alakerran ”Pyhä Matteus” eli Matthias Delamarre on erikoistunut esihistoriallisiin aikoihin. ”Pyhä Markus” eli Mark Vandoosler on keskiajan tutkija ja asiantuntemukseltaan Vargasin alter ego. Hän on myös työlleen omistautunut siivooja ja pyykkäri. ”Pyhä Luukas” eli Lucien Devernois elää intohimoisesti ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa ja hyödyntää senaikaista näkökulmaa ja termistöä ajankohtaisiin tapahtumiin. Ullakkokamarissa oleileva Ukko Vandoosler antaa ammatillista tukea toisen entisen poliisin Ludwig Kelweihlerin kanssa.

Sarjan alusta käynnistyneet Vargas-suomennokset Pystyyn, kuolleet! ja Ei takkaa, ei tupaa sulkevat lukijansa sympaattiseen elämänpiiriin. Suvaitsevaista viehätystä maustavat omalaatuiset tavat ja tottumukset alasti viihtymisen filosofioista leivän syömisen korkeampiin arvoihin. Murha-arvoituksetkin alkavat merkillisistä tapauksista, kuten naapurin pihalle ilmaantuneesta pyökkipuusta tai siitä, että huonosaattoinen haitarimusikantti hakee heiltä turvapaikkaa. Rikosjuonen kietomien henkilöiden on tapana muodostua osaksi kuvattua elämää niin vilpittömässä kuin petollisessakin mielessä. Mark vierailee luontevasti myös Adamsbergin taustoitusten asiantuntijaksi.

Mietteliäs vuoristolainen
Ensimmäinen Adamsbergin tutkimus Sinisten ympyröiden mies on yhtä omaperäistä kerrontaa kuin tutkijakolmikon amatööriselvitykset, vaikka pääosassa on väkivallan virkamies tukenaan poliisin byrokraattinen ja epä-älyllinen koneisto. Komisario Adamsberg on ainoa, joka tajuaa öisille kaduille piirrettyjen liituympyröiden viestin ennen niihin sisään ilmaantuvia vainajia. Kuriton mies nurin vie hänet vanhalle kotiseudulle oivaltamaan eläimellisten raatelumurhien taustaa. Painu tiehesi ja pysy poissa on ruttoajan mieleen palautuksineen elävällä historialla taustoitettu murha-arvoitus, johon Vargas kokoaa vankimmin niin periodimuistumia kuin paikallisväriä ja romantiikkaakin. Nämäkin kirjat alkavat poikkeuksellisen omaperäisistä ja keskenäänkin hyvin erilaisista alkuasetelmista. Vargas esittelee ensin tulevan draaman muut keskeiset henkilöt ja käynnistää vasta toisessa vaiheessa arvoitusten selvitykset vakiohahmojen parissa.

Vargas on lyönyt itsensä hyvin läpi ensin kotimaassaan, jossa valmistui viime vuonna ensimmäinen filminnös kirjan Painu tiehesi ja pysy poissa pohjalta. Adamsbergiä esittävä José Garcia vaihtui tämänvuotisessa Sous les vents de Neptune -romaanin tv-versiossa Jean-Hugues Angladeen Emmanuel Carréren sovittaman tekstin pohjalta. Seuraavaksi vuorossa on televisioelokuva Sinisten ympyröiden miehestä. Viime vuodet Vargas on osallistunut aktiivisesti oikeuskiistaan terroristina karkotettavan italialaisen kollegan Cesare Battistin puolesta, mutta uusi romaanikin on tekeillä.

Britanniassa Kuriton mies nurin kilpaili vuoden 2004 Kultatikarista. Pystyyn, kuolleet! palkittiin vuonna 2006 ensimmäisellä Kansainvälisellä tikarilla ja Sous les vents de Neptune toisti tempun viime vuonna. Vargas tunnetaan hyvin myös Saksassa ja toivottavasti Suomessakin viimeistään nyt, kun Dekkariseuran ansaittu ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja löysi paikkansa.

Yleisön sanomia kuuluttavan Joss Le Guernin (Olivier Gourmet) viesteihin ilmaantuu arvoituksellisia ruttovaroituksia elokuvassa Pars vite et reviens tard.

Kirjailija otti Vargas-taiteilijanimensä Ava Gardnerilta elokuvasta Paljasjalkakreivitär(1954).

José Garcia esittää komisario Adamsbergiä kirjan Painu tiehesi ja pysy poissatuoreessa filmatisoinnissa (Pars vite et reviens tard, 2007).