Tiina Torppa

Akateemisen johtaja on rikoksen ystävä

Akateemisen kirjakaupan johtaja Stig-Björn Nybergkulkee myymälän puolella. Asiakas, nuori nainen, kysyy myyjältä dekkareista. Nyberg, itsekin dekkarien ystävä, tarjoutuu auttamaan naista löytämään mieleistä luettavaa. Nainen sanoo haluavansa ennen kaikkea verisiä tarinoita: pitää tapahtua paljon murhia. Nyberg ehdottaa Michael Connellyn kirjoja, mutta nainen on jo lukenut ne kaikki.

”Piti miettiä, missä kirjoissa tapahtuu paljon murhia. Asiakkaat ovat niin erilaisia! Joku haluaa hienostuneen dekkarin P. D. Jamesin tyyliin ja toinen paljon murhia”, Nyberg sanoo. Rikoskirjat ovat suosittuja ja niitä ilmestyy paljon, vaikka korkein aallonharja on jo taittunut.

”Dekkareiden myynti ei enää kasva pystysuoraan”, Nyberg sanoo. Akateeminen kirjakauppa ei lukujen perusteella seuraa rikoskirjojen osuutta koko kaunokirjallisuuden myynnistä. Siinä tulisi eteen myös vaikea kysymys siitä, mikä on rikoskirja. Rajatapauksia liikkuu yhä enemmän.

Sen sijaan Nyberg luettelee helposti lajin teosten kotimaat. Rikoskirjallisuuden kartalta Suomessa luetaan paljon anglosaksisia käännöskirjoja. Vähän tulee Saksasta ja Ranskasta. Mutta Norjan, Islannin ja tietysti Ruotsin käännösdekkarit ovat suosittuja. ”Muuten meillä ei lueta ruotsalaista kaunokirjallisuutta, mutta rakastamme ruotsalaisia dekkareita.”

Ruotsissa julkkikset ovat alkaneet kirjoittaa dekkareita. Suomessa ei ihan vielä näy vastaavaa.

”Jens Lapidus on tunnettu juristi. Muutkin tunnetut juristit ja poliitikot julkaisevat dekkareita. Sen takia Ruotsin lehdistö kirjoittaa hanakasti esikoiskirjailijoista.”

Pitkään alalla toimineen Nybergin mukaan dekkareita on aina luettu, mutta varsinkin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa lajityypistä tuli salonkikelpoinen.

”Nykyään dekkareita ostetaan tai niistä puhutaan, olipa kyseessä professori tai duunari.”

Nyberg on miettinyt, kestäisivätkö nuorena luetut Mauri Sariolan Susikosket ajan kulua.

”Olen aina lukenut rikoskirjoja ja rakastan niitä. Kiireisen työpäivän jälkeen voi unohtaa duunin syventymällä dekkariin. Ne ovat myös älyllisiä. Kirja suo levollisen ja jännittävän hetken lukijalle.”

Nybergin oma ruotsalaissuosikki on uusiutumiseen pystyvä Håkan Nesser. Anglosaksisten dekkareiden parhaimmistoa edustavat skotti Ian Rankin, Reginald Hill ja tietysti P. D. James. Ja suomalaiset voivat olla ylpeitä oman maansa dekkareista!

”Esimerkiksi Outi Pakkanen, Leena Lehtolainen ja Jarkko Sipilä ovat todella hyviä. Reijo Mäen kaikki kirjat olen lukenut. Staffan Bruun on aika mielenkiintoinen. Häntä suomenkieliset lukijat eivät ole löytäneet, vaikka häneltä on käännetty kirjoja suomeksi.”

”Olen aina lukenut rikoskirjoja ja rakastan niitä”, myhäilee Akateemisen kirjakaupan johtaja Stig-Björn Nyberg, jonka mielestä suomalaiset voivat olla täydellä syyllä ylpeitä oman maansa dekkareista.