2021 palkitut

Vuoden johtolanka 2021: Jyrki Erra

Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2021  -palkinnon Jyrki Erralle romaanista Lyijyvalkoinen (Otava 2020).

Palkintoraadin  perustelut:

Jyrki Erran romaani Lyijyvalkoinen sijoittuu alueelle, johon suomalaisessa rikoskirjallisuudessa ei juuri ole paneuduttu: taidemaailmaan ja siellä liikkuviin suuriin rahoihin. Varastojen ja ullakoiden kätköistä löytyy joskus tauluja, joiden tekijöiksi epäillään vanhoja mestareita. Teoksen aitouden selvittämisessä tärkeä seikka on provenienssi eli teoksen syntyhistoria ja omistusketju.

Lyijyvalkoisen päähenkilönä on Axel Wallas, taidemaalari ja Michelangelo Merisi de Caravaggion tunnustettu asiantuntija, joka on maalannut rekonstruktion Berliinissä Caravaggion teoksesta Pyhä Matteus ja enkeli. Yllättäen Axelin ystävä, taidehistorian emeritaprofessori pyytää häntä arvioimaan, onko professorin hallussa oleva teos Judit leikkaa Holoferneen pään irti aito Caravaggio.

Axel Wallas on Hitchcockin elokuvista tuttu hahmo. Hän joutuu tahtomattaan tapahtumien virtaan, joka lähtee kuljettamaan häntä ilman, että hän pystyy siihen itse vaikuttamaan. Suomalainen taidehistorian professori surmataan kotiinsa, ja työmatkalla Roomassa oleva puoliso katoaa. Wallas lähtee Roomaan etsimään vaimoaan ja joutuu keskelle häikäilemätöntä valtapeliä.

Erran teos on sujuvasti kirjoitettu ja kulttuurihistoriallisesti äärettömän kiinnostava nimenomaan taidemaailman kuvauksena. Vaikka teoksessa liikutaan Roomassa, se ei ole mikään Rooman matkaopas, vaikka ikuinen kaupunki onkin tiivis osa kerrontaa. Erra on myös oivaltavasti minimoinut maalaustekniikan kuvailua.

Harvoin liki 500-sivuisesta rikosromaanista pääsee vilpittömästi sanomaan, että sen kerronnasta ei juuri tyhjäkäyntiä ja turhia koukeroita löydy.

Palkintoraatiin kuuluivat Raija Perälä, Voitto Ruohonen ja Eeva Vuortama.

Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja 2021: Helena Immonen

Suomen dekkariseura myöntää Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan 2021 Helena Immoselle romaanista Operaatio Punainen kettu.


Palkintoraadin perustelut:

Helena Immosen romaani kertoo Suomen ja Venäjän välisestä kriisistä, joka saa alkunsa siitä, kun Suomi lähtee Ruotsin tueksi puolustamaan miehitettyä Gotlantia. Tarinan edetessä mukaan tulevat ilmatilaloukkaukset, tahallaan aiheutettu vatsatautiepidemia, mobiiliverkkojen katkaiseminen ja varsinainen sotatilanne.

Kirjan keskeiset henkilöt ovat aktiivireserviläiset Riina Koivu ja hänen veljensä Joni Koivu. Kerrontaa on myös Puolustusvoimissa työskentelevän Riinan puolison Mikaelin sekä miehityksiä operoivan Dimitrin näkökulmasta.  Kirjassa valotetaan myös sitä, miten sotatilanne vaikuttaa kotona oleviin. Miten Jonin viimeisillään raskaana oleva tyttöystävä murehtii tai miten poikkeustilanne vaikuttaa Riinan ja Mikaelin päiväkoti-ikäiseen Topiakseen.

Operaatio Punaisen ketun vahvuutta on tuore näkökulma usein kotimaisissa trillereissä käytettyyn aiheeseen. Toimijana tässä ei ole kaikenvoittava sankari, vaan tavalliset, nuoret ihmiset, joiden on selviydyttävä ylivoimaisista tehtävistä.  Immosen teos tuo myös pohdittavan näkökulman Suomessa ja Ruotsissa jatkuvasti ajankohtaiseen NATO-keskusteluun.

Immosen kerronta on napakkaa ja alan tietämys erinomaista. Kirja on myös varsin jännittävä ja hyvin todentuntuisena se tuo sodan uhan pelottavan lähelle.

Palkintoraatiin kuuluivat Raija Perälä, Voitto Ruohonen ja Eeva Vuortama.

Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja 2021: Keigo Higashino 


Suomen dekkariseura ry:n ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja myönnetään vuonna 2021 japanilaiselle Keigi Higashinolle romaanista Uskollinen naapuri.

Suomen dekkariseura ry:n Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja 2021 myönnetään japanilaiselle Keigo Higashinolle romaanista Uskollinen naapuri (Punainen Silakka 2020). Romaanin on suomentanut japanin kielestä Raisa Porrasmaa.

Uskollinen naapuri hyödyntää nokkelasti perinteisen arvoitusdekkarin piirteitä, vaikka syyllisyys paljastetaan heti teoksen alussa. Matematiikanopettaja Ishigami ryhtyy peittelemään naapurinsa Yasukon ja tämän tyttären Misaton teon jälkiä. Psykologinen jännite syntyy siitä, onnistuuko taitava matemaatikko suunnitelmassaan pelastaa nainen, johon on ihastunut. Higashino kuvaa taidokkaasti tutkinnan etenemisestä ja kiinnijäämisen pelkoa.

Ishigamin vanha opiskelutoveri Manabu ”Galileo” Yukawa on poliisia avustava fyysikko. Rikosta selvittävä etsivä Kusanagi pyytää häntä tutkimaan tapausta. Teoksen juoni saa aivan uusia kierroksia, kun kaksi matemaattista neroa joutuu vastakkain. Kirjailija ei mässäile väkivallalla vaan luottaa aivotyön ja älyllisten lähestymistapojen luomaan viehätykseen.

Nerokkaan juonen ja yllättävän loppuratkaisun ohella romaanissa kuvataan ansiokkaasti japanilaista kulttuuria ja tuodaan luontevasti esiin yhteiskunnallisia teemoja kuten perheväkivaltaa ja kodittomien, köyhien ja yksinäisten olosuhteita.

Palkitsemalla Uskollisen naapurin Suomen dekkariseura haluaa kiittää myös kustantajaa uuden kielialueen tuomisesta suomalaisen dekkarinlukijan ulottuville ja edelleen rohkaista kustantajia tuomaan Suomen markkinoille dekkareita harvinaisemmilta alueilta.